RKP on puolestaan tehnyt selväksi monellakin suulla, että sille mieluisampi hallituspohja olisi ollut sinipuna, jossa toisena suurena puolueena olisi perussuomalaisten sijaan SDP.

RKP ja sen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson hymyilivät monta vuotta kilpaa auringon kanssa yhteiskuvissa Marinin hallituksen punavihreiden puheenjohtajien kanssa, jotka näyttivät nuorilta ja moderneilta politiikan ukkoutuneella huipulla. Muutos on melkoinen, jos vierellä nököttävät maan uudemman historian oikeistolaisimman hallituksen konservatiiviset johtajat.

Kun RKP päätti hallitusneuvotteluihin osallistumisesta, sen eduskuntaryhmästä yksi äänesti neuvotteluihin osallistumistakin vastaan. Eva Biaudet ei katso hyvällä RKP:n yhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

ONGELMIEN taustalla on paljon muutakin kuin yksittäisten ihmisten henkilökohtaista vieroksuntaa.

Tulos oli tämänkin päivän tilanteen hankaluutta paljon kuvaava.

(Juttu jatkuu kuvan alla.)

Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2019.

Tutkimukseen vastanneilta kysyttiin, kuinka paljon he pitävät kustakin puolueesta asteikolla 0-10. Jos vastaaja ei pitänyt puolueesta lainkaan, arvosana oli 0. Jos taas erittäin paljon, arvosana oli 10.

Vastausten perusteella minkään puolueen äänestäjät eivät pitäneet niin vähän perussuomalaisista kuin RKP:tä vuonna 2019 äänestäneet, joiden vastauksista tuli kokonaisarvosanaksi vain 1,05. He eivät siis pitäneet lähes ollenkaan perussuomalaisista.

Jopa vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät pitivät perussuomalaisista enemmän. SDP:tä äänestäneiden vastauksista muodostuva kokonaisarvosana 2,88 tuntuu tässä vertailussa suorastaan korkealta.

Merkille pantavaa on myös se, minkälainen muutos tapahtui eduskuntavaalien 2015 ja 2019 välillä. Keskelle niitä osui perussuomalaisten hajoaminen, Jussi Halla-ahon nousu ja näihin päiviin jatkunut halla-aholaisen linjan kiteytyminen puolueen politiikan ytimeksi.

Kuten lähes kaikkia muita puolueita myös RKP:tä äänestäneiden suhtautuminen perussuomalaisiin muuttui entistä kielteisemmäksi perussuomalaisten hajottua. Vain kokoomusta äänestäneiden suhtautuminen perussuomalaisiin muuttui aavistuksen myönteisemmäksi. Mielenkiintoinen muistutus tämäkin, kun miettii Säätytalolle nyt kerättyä porukkaa.

Vastaavasti myös perussuomalaisia äänestäneiden suhtautuminen RKP:hen on nihkeä, joskin hieman negatiivisemmin he suhtautuivat vihreisiin ja vasemmistoliittoon. Myönteisimmin he suhtautuivat kristillisdemokraatteihin ja kokoomukseen.

ÄÄNESTÄJÄKUNNAN näin voimakkaasti kielteinen suhtautuminen juuri potentiaaliseen hallituskumppaniin ei voi olla näkymättä myös puolue- ja poliitikkotasolla. Kuten se on näkynytkin kaikkien havaitsemalla tavalla jo hallitusneuvotteluiden alkumetreillä.

Puhtaasti arvomaailmassa on jyrkkiä eroja. Puhumattakaan sitten siitä seuraavista kymmenistä ja sadoista asiayksityiskohdista, joista hallitusneuvotteluissa väännetään.

Eduskuntavaalitutkimuksessa kuvataan, kuinka “Kielteinen suhtautuminen muihin puolueisiin on populismin hengen mukaista: sen ideologiassa ihmiset jakautuvat kahteen homogeeniseen ja vastakkaiseen ryhmään, ”aitoon kansaan”, jota populistipuolueet puolustavat ”korruptoitunutta eliittiä” vastaan”.

Ja kuinka “asenteet vaikuttaisivat liittyvän enemmän ideologiseen vastakkainasetteluun sosiokulttuurisella ulottuvuudella kuin yleiseen anti-elitismiin. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP edustavat täysin vastakkaista linjaa esimerkiksi maahanmuuttoon, ilmastonmuutokseen, vähemmistökysymyksiin ja ruotsin kielen asemaan liittyvissä kysymyksissä, jotka muodostavat sosiokulttuurisen ulottuvuuden”.

Tämä on hienoa tutkimuskieltä, mutta sen ajatussisältö tiivistyy niihin mieliharmin ilmentymiin, joita olemme Säätytalolla ja sen liepeillä todistaneet.

Fun fact: Vuoden 2019 vaalien jälkeen tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että RKP:n äänestäjät suhtautuivat perussuomalaisiin ylivoimaisesti kielteisimmin arvolla 1,05. (Asteikolla 0-10, jossa 0 oli mahdollisimman kielteinen ja 10 mahdollisimman myönteinen suhtautuminen)

– Erkka Railo 🇺🇦 (@ErkkaRailo) May 9, 2023