Etelä-Suomen aluehallintovirasto onkin pyytänyt asiasta selvityksen esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotelta sekä myös muun muassa Helsingistä, Kotkasta, Porvoosta ja Espoosta. Aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Sari Luukko kertoo Demokraatille, että viivästyspiikkejä on nähty etenkin Lappeenrannassa sekä kasvukeskuksissa.

– Viivästyksiä on ollut ennenkin, mutta silti nyt tarkastuksessa tulleet viivästykset tulivat yllätyksenä. Etenkin kun ongelmia ilmeni varsin paljon, Luukko kertoo.

Luukko ei osaa vielä tarkemmin eritellä syitä, mistä viivästykset johtuvat. Hän arvelee kuitenkin todennäköisimmiksi syiksi liian vähäisen henkilökunnan. Avin pyytämien selvitysten on määrä valmistua syyskuussa, joten Luukko kertoo olevansa asiassa viisaampi ensi kuun loppupuolella.

Toimeentulotuen maksua myllerrettiin vuoden 2017 alussa, kun toimeentulotuen perusosa siirtyi kunnista Kelan maksettavaksi. Päätös tehtiin jo Kataisen (kok.) hallituksen kaudella, mutta toimeenpantiin vasta kuluvalla hallituskaudella. Kuntien vastuulle jäivät juuri täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki.

Ongelma nousi laajasti julkisuuteen, mutta vielä kuluvan vuoden kesäkuussakaan tilanne ei ollut täysin korjattu. Tuolloin Kelan toimihenkilöyhdistys lähetti Kelan johdolle pitkän kirjelmän, jossa kerrottiin henkilöstön jaksamiseen vaikuttavista ongelmista. Ongelmat olivat ilmenneet ennen kaikkea Kelan toimeentulotukihenkilöstöllä. Toimeentulotuen asiakaskunta on jossain määrin omanlaistaan, eikä Kelassa oltu tähän varauduttu. 

Koska nyt puhutaan toimeentulotuesta, joka on Suomen turvaverkkojärjestelmän viimeinen oljenkorsi, ei sen piirissä olevilla ihmisillä ole ilman tukea rahaa esimerkiksi ruokaan tai lääkkeisiin. Jos järjestelmä ruuhkautuu, tilanne on inhimillisesti katsoen poikkeuksellisen vakava.

Mutta miten tilanteeseen oikein päädyttiin ja liittyvätkö Kelassa ja kunnissa ilmenneet viivästykset suoranaisesti 2017 voimaan astuneeseen uudistukseen?

Keväällä 2017 Kelassa ilmenneiden ongelmien syyt eivät suoranaisesti olleet hakemusten määrässä, mikä kelan mukaan osattiin ennakoida. Sen sijaan yllätyksenä tuli se, mitä hakemuksissa lukee. Kun Kela avasi ovensa toimeentulotukiasiakkaille, kukaan ei tiennyt millaista väkeä oli sisään tulossa.

Terveyden- ja hyvinvointilaitos THL:n erikoistutkija Paula Saikkonen huomauttaa, että eivät ongelmat yllätyksenä tulleet, vaan niitä tuotiin ennen uudistusta järjestään esille.

Keskeistä on havaita, että vaikka perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirrettiinkin Kelaan, ei sen luonne sinällään muuttunut: perustoimeentulotuki on yhä tarkoitettu viimesijaiseksi taloudelliseksi tueksi. Tarveharkintaista toimeentulotukea myönnetään vain siinä tilanteessa ja siltä osin, kuin ihmisen omat tulot tai varat eivät riitä perusmenojen kattamiseen.

Luonteensa johdosta perustoimeentulotukea myönnetään henkilökohtaisen tai perhekohtaisen tarveharkinnan perusteella. Tuki myönnetään lähtökohtaisesti kuukausittain ja tämä vie luonnollisesti aikaa ja resursseja.

– Perustoimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi. Sitä ei ole tarkoitettu maksettavaksi kuukaudesta toiseen.

Perustoimeentulo haluttiin siirtää Kelan vastuulle sillä sen katsottiin ensisijaisesti yhdenmukaistavan koko maan käytäntöjä: Kunnissa maksuperusteet vaihtelivat ja siirron tavoitteena oli yksinkertaistaa perustoimeentulotuen myöntämisen käytäntöjä samanlaisiksi koko maassa.

– Toisin kuin valtiovarainministeri Petteri Orpo viime viikolla Talouselämässä väitti, niin uudistuksella ei ainakaan virallisesti haluttu säästöjä toimeentulotuen kustannuksissa.

Saikkosen mukaan karrikoiden voisi sanoa, että perustoimeentulotuen siirtäminen Kelaan jäi puolitiehen. Jotkut saattoivat ajatella, että siirto tarkoittaisi eräänlaisen perustulon syntymistä. Saikkonen muistuttaa, että siirrosta huolimatta perustoimeentulotuen idea ei ole olla vastikkeeton perustulo.

Tällä hetkellä etenkin kasvukeskuksissa ihmiset kuitenkin joutuvat hakemaan perustoimeentuloa esimerkiksi asumismenoihinsa vaikkei perustoimeentuloa ole missään määrin tarkoitettu pysyväksi asumistueksi. Joka kuukausi satoja tuhansia suomalaisia saa toimeentulotukea. Ja kun perustoimeentulotukea ei saa riittävästi, ihmiset hakevat kunnista siihen täydennystä.

– Sosiaaliturvakeskustelun ympärillä käytävän keskustelun yhteydessä olisi syytä pohtia, voisiko ennemminkin perusturvaa korottaa. Ettei niin monen ihmisen tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen kuten nyt tapahtuu, erikoistutkija Saikkonen ehdottaa.

Mutta miten kunnissa ilmenneet ongelmat liittyvät Kelan maksamaan perusosaan? Aluehallintoviraston Sari Luukko toteaa Demokraatille ettei hän varsinaisesti usko kuntien ongelmien suoranaisesti johtuvan perusosan siirtymisestä Kelaan.

Aluehallintovirasto pohjaa tietonsa kuitenkin THL:n huhtikuussa 2018 tekemään kyselyyn ja Saikkoselta saa hieman toisenlaisen näkökulman. Vaikka hänkin huomauttaa, että kuntien välillä on luonnollisesti eroja.

Saikkosen mukaan yksi yleisselitys kuntien ongelmille voi olla uudistuksen aiheuttama tiedonkulku, tai sen takkuilu. Jos asiakas perustoimeentulotuen jälkeen hakee kunnalta täydentävää toimeentulotukea, niin kunta joutuu ensi töikseen tutustumaan Kelan tekemään perustoimeentulotukipäätökseen.

– Tässä on ollut kunnilla vaikeuksia ihan teknisistä ongelmista lähtien. Kunnissa ei välttämättä onnistuta näkemään, miten Kelan laskema on syntynyt. Eli täydentävän osan maksua viivästyttää se, että Kelan laskelmia ei aina pystytä kunnissa tulkitsemaan. Tämä koettiin kuntien työntekijöiden piirissä hankalaksi, Saikkonen kertoo.

Yksi konkreettinen ongelma on esimerkiksi se, että kun Kelan laskelma siirtyy Kelalta kunnalle digitaalisena, niin kunta joutuu turvautumaan tarkentavien kysymysten osalta puhelimeen. Ja kaikki viime vuosina puhelinpalveluita käyttäneet voivat ymmärtää kuinka paljon tämä saattaa viedä aikaa.

Demokraatti tavoitti Kotkan, Porvoon ja Helsingin sosiaalipalvelut kommentoimaan syitä viivästysten taustalla. Kaikista kaupungeista kerrottiin, että he ottavat Avin huomautuksen vakavasti ja asiaa selvitetään parhaillaan.

Mutta kuten Kelassakin nähtiin, osasyynä viivästyksille voi kunnissakin olla liian vähäiseksi resursoitu henkilökunta. Etenkin Kotkassa ja Porvoossa todettiin varsin suoraan, että viivästysten taustalla on mitä suuremmalla todennäköisyydellä vähäinen henkilöstö.

THL:n Saikkonen huomauttaakin, miten ennen uudistusta kunnissa on ollut paljon etuuskäsittelijöitä, sillä työmääräkin on ollut paljon suurempi.

– Uudistuksen jälkeen henkilöstöstä on saatettu luopua, ja tämäkin on voinut ruuhkauttaa palveluita.

Kotkan kaupungin sosiaalijohtaja Heli Sahala kertoo Demokraatille, että aikaa tuhrautuu yhä myös Kelan päätösten selvittelyyn.

– Niissä päätöksissä on yhä epäselvyyksiä ja virheitä. Tilannehan oli vuoden 2017 keväällä aivan mahdoton. Suurin osa työajasta meni Kelan päätösten sisällön selvittämiseen tai sen sisällön selittämiseen asiakkaalle. Vaikka tilanne on parantunut, niin edelleen ongelmia esiintyy, Sahala toteaa.

Vastaavaa on koettu yhä myös Porvoossa.

– On totta, että jonkun verran meillä menee arjesta asioiden selvittelyyn kaupungin ja Kelan välillä, Porvoon johtava sosiaalityöntekijä Teija Hakulinen kertoo.

Hakulinen huomauttaa vielä, että vaikka Kelan ja kaupungin välillä esiintyneet ongelmat eivät välttämättä johda tietyn asiakkaan toimeentulotuen päätöksen viivästymiseen, kumuloituu selvittelyyn käytetty aika yhdessä henkilöstön vähäisyyden kanssa myös muiden hakemustan käsittelyyn.