Kirjan mukaan uudistus paransi asiakkaiden mahdollisuutta saada yhdenvertaista kohtelua mutta heikensi heitä koskevan yksilöllisen harkinnan edellytyksiä.

Tarkastelu pohjautuu vuosilta 2014–2018 kerättyihin aineistoihin.

Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Kunnat vastaavat edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Alkuvaiheessa tukihakemusten käsittely ruuhkautui Kelassa pahoin, mutta keväästä 2017 lähtien käsittelyajat ovat pysyneet pääosin lain asettamissa rajoissa.

– Muutoksen häviäjiä ainakin alkuvaiheessa näyttivät olevan ne perustoimeentulotukiasiakkaat, joilla on pitkä asiakkuushistoria ja jotka asioivat usein myös muiden viranomaisten kanssa. Tulokset vahvistavat tältä osin asiasta aiemmin esitettyjä asiantuntija-arvioita, erikoistutkija Markku Laatu sanoo Kelan tiedotteessa.

Tiedot selviävät Kelan tutkimuksen Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -teemakirjasta.

Teemakirjan tutkimusten perusteella toimeentulotukiuudistus hankaloitti etenkin alkuvaiheessa heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tilannetta. He tarvitsevat rahallisen tuen lisäksi mahdollisesti ohjausta sosiaalityön palveluihin eivätkä aina pysty hoitamaan asiointiaan itsenäisesti verkossa. Asiointi kahden viranomaisen, Kelan ja kunnan, kanssa voi olla heille työlästä.

Kelan tiedotteessa todetaankin, että tulevien sosiaaliturvauudistusten valmistelussa onkin tärkeää kiinnittää huomiota rahallisten etuuksien lisäksi palveluihin.

Osa teemakirjan artikkeleista on toteutettu yhteistyössä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushankkeen kanssa.