Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Perustuslakiasiantuntijalta täysi tyrmäys hallituksen uudistukselle, lyö pykälät tiskiin: ”Emme voi jättää yksityisten maanomistajien varaan”

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Tuomas Ojanen kyseenalaistaa valtion virastouudistuksen viemisen läpi samaan aikaan sote- ja maakuntauudistuksen kanssa.

Perustuslakiasiantuntija, professori Tuomas Ojanen ei pidä perustuslain mukaisena hallituksen esitystä, jossa maakuntauudistus poistaisi viranomaisen valvonta- ja valitusoikeuden ympäristöasioissa.

Johannes Ijäs

Ojanen kävi eilen eduskunnan perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana: ympäristöhallintoon kytkeytyvät asiat liittyvät osana hallituksen jättimäiseen esitykseen eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi.

Tällä hetkellä Ely-keskukset ovat valvoneet aluehallintovirastojen päätöksiä ja valittaneet niistä tarvittaessa hallinto-oikeuksiin. Nyt hallitus kuitenkin esittää ELY-keskusten tehtävien siirtämistä osin maakunnille ja osin valtion uuteen lupa- ja valvontavirastoon Luovaan. Samalla luovuttaisiin erillisestä ympäristöedun valvonnasta ja viranomaisen valitusoikeudesta.

Laillisuusvalvonta jäisi lupapäätöksenteosta vastaavan Luovan omalle vastuulle.

– Se ei ole missään nimessä ok, koska ympäristön- ja luonnonsuojelu heikentyisi merkittävästi. Emme voi jättää yleisen ympäristöedun toteutumisen valvontaa yksityisten maanomistajien tai paikallisten ympäristöyhdistysten toimealiaisuuden varaan. Eivät ne voi valvoa yleisen ympäristöedun toteutumista. Sen pitää olla riippumattoman viranomaisen vastuulla, Ojanen sanoo painokkaasti Demokraatille.

– Hallituksen esityksessä ehdotettiin alun perin, että valtion lupa- ja valvontaviraston sisälle olisi tullut erillinen riippumaton itsenäinen yksikkö, joka olisi tarvittaessa voinut käyttää valitusoikeutta. Siitä luovuttiin jatkovalmistelussa syistä, jotka ovat varmaan aika lailla poliittiseen ohjaukseen liittyviä pikemminkin kuin juridista päivänvaloa kestäviä, Ojanen lataa.

Hän painottaa, että myös KHO antoi painokkaan lausunnon, jossa se piti välttämättömänä, että lupa- ja valvontaviraston sisällä olisi itsenäinen elin, jolla olisi muutoksenhakuoikeus Luovan päätöksistä.

– Se olisi ollut yksi malli päästä kuivin jaloin tästä yli.

Ojanen valittaa, että esimerkiksi KHO:n lausunto on mennyt kuuroille korville.

– Hallitus nyt lähtee näillä eväillä sitten.

”EU-oikeuden tehokasta toteutumistakin pitäisi valvoa.”

Ojanen painottaa, että kynnys lähteä valittamaan viranomaisen lupapäätöksestä on noussut muutoinkin koko ajan. Sitä ovat nostaneet muun muassa se, että kaavoitus- ja rakentamisasioissa jatkovalitus KHO:een vaatii valitusluvan. Lisäksi oikeudenkäyntimaksuja on merkittävästi nostettu.

Tällä hetkellä KHO:hon valitettaessa vaaditaan valituslupa lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä.

Ojanen huomauttaa, että ympäristölainsäädäntö perustuu paljon EU-oikeuteen, joka edellyttää ympäristövaatimusten tehokasta toteutumista ja valvontaa.

– EU-oikeuden tehokasta toteutumistakin pitäisi valvoa, ei sitäkään voida sälyttää yksityisille maanomistajille ja luonnonsuojelujärjestöille, hän sanoo.

Ojanen tietää, että poliittisessa keskustelussa puhutaan muun muassa viivästyttäjistä, jotka hidastavat esimerkiksi kaavoitusprosesseja. Ojanen ei kuitenkaan pidä hyvänä, että valitusoikeuden käyttämistä luodaan negatiivista yleisvaikutelmaa.

Hän muistuttaa, että kun ELY-keskus on käyttänyt valitusoikeuttaan ympäristöasioissa, juttujen hyväksymisprosentti on ollut todella korkea.

– ELYllä on ollut painavia perusteita lain toteutumisen kannalta lähteä valittamaan.

Näitä pykäliä vastaan hallituksen esitys sotii.

Mikäli hallitus ei järjestä erillistä viranomaisvalvontaa ja valitusoikeutta ympäristöasioissa, Ojanen katsoo asian olevan vastoin perustuslain pykäliä 20 ja 22. Niissä säädetään kaikkien vastuusta luonnosta ja sen monimuotoisuudesta ja ympäristöstä sekä julkisen vallan velvollisuudesta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”, pykälässä myös todetaan.

Lisäksi pykälässä 22 todetaan, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ojasen mukaan on selvää, että nämä pykälät velvoittavat valtiota takaamaan ympäristöperusoikeuden tehokkaan valvonnan.

– Tämä on nyt ympäristöperusoikeuden tehokkaan toteutumisen kannalta erittäin iso ongelma, jos riippumattoman viranomaisen valvontavalta ja muutoksenhakuoikeus poistetaan, Ojanen suomii hallituksen esitystä.

”Iso soppa tässä on, kun tätä kaikkea yhdessä maakunta- ja soteuudistuksen kanssa esitetään kertarysäyksellä.”

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on puolustanut hallituksen esitystä Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa yleisen edun valvonta on joka tapauksessa yksi Luovan lakisääteisistä tehtävistä. Valvontatehtävä pitäisi hänen mukaansa hoitaa maakuntien ja muiden viranomaisten valitusoikeuden myötä. Perustuslakiasiantuntija Ojasta tämä ei siis kuitenkaan vakuuttaa.

Kun hallitus tekee maakunta- ja sote-uudistuksensa, siihen kuuluu myös koko viranomaisjärjestelmän uudelleenorganisointi, johon ympäristöhallintokin kuuluu osana. Tässäkin uudistuksessa tarkasteluun tulevat erilaiset perusoikeudet, kielelliset oikeudet kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät oikeudet ja myös ympäristöperusoikeus.

Monialaiselle Valtion lupa- ja valvontavirastolle ollaan kokoamassa pääosa lakkautettavaksi ehdotettavien ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävistä sekä osa lakkautettavaksi ehdotettavien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pyysi hiljattain hallitukselta selvitystä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuutta ja riittävää saatavuutta aiotaan valvoa valtakunnallisesti ja maakuntatasolla. Valiokunnan mielestä yhdenvertaisuusnäkökohtien valvonnasta ei saa riittävää käsitystä hallituksen sote- ja maakuntaesitysten pohjalta.

Ojasen mielestä pitäisi miettiä, kannattaako valtion virastouudistusta ylipäätään viedä samaan aikaan läpi kuin sote- ja maakuntamallia.

– Voisiko tämän kanssa vähän pidätellä. Iso soppa tässä on, kun tätä kaikkea yhdessä maakunta- ja soteuudistuksen kanssa esitetään kertarysäyksellä. Jos tässä olisi 5–10 vuotta aikajänne ja pikku hiljaa porrastetusti edettäisiin, voisi mennä helpommin myös perustuslain kannalta. Nyt yksi iso ongelma syntyy kertaluonteisesta jokseenkin samaan aikaan tapahtuvasta voimaantulosta etenkin kun perusoikeuksein toteutumisen valvontajärjestelyissä lähdetään siitä, että maakunnat ja uusi valvonta- ja lupavirasto ohjaus- ja valvontavaltansa kautta voisivat varmistaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

– On lähtökohtaisesti kyseenalaista, voivatko tällaiset vastasyntyneet aivan uudenlaiset organisaatiot ainakaan heti uudistukseen alkuvaiheessa riittävästi ohjata ja valvoa sote-palvelujen, kielellisten oikeuksien, ympäristöperusoikeuden ja muiden perusoikeuksien toteutumista. Se on iso kysymysmerkkki, kun pitää edellyttää perustuslain kannalta kuitenkin sitä, että perusoikeudet toteutuvat päivästä yksi alkaen.

Sote- ja maakuntamallin porrastuksiakin voisi Ojasen mukaan miettiä vielä uudelleen ja laajentaa.

– Voimaantulon ajallinen jaksotus on kysymys, jota on pakko pohtia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE