Perustuslakivaliokunnan mukaan valmiuslain muutos ei ole säädettävissä hallituksen ehdotuksen mukaan tavallisena lakina, mutta se voidaan säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä niin sanottuna poikkeuslakina.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) toteaa, että hallituksen esittämät muutokset olivat niin merkittäviä, ettei tavallisena lakina säätäminen ole mahdollista.

– Hallituksen ehdotuksessa 51 valmiuslain pykälää muutettiin ja lisättiin 6 uutta pykälää. Näin ollen ei voida katsoa, että muutos on vähämerkityksinen tai tekninen.

Valmiuslain poikkeusolojen määritelmää ehdotetaan täydennettäväksi niin, että määritelmässä otetaan nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Tarkoitus on varmistaa viranomaisten mahdollisuudet vastata tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti turvallisuusuhkiin.

Ehdotetun valmiuslain 3 §:n 6 kohdan mukaan poikkeusolon muodostaa muu julkisen vallan päätöksentekokykyyn, yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen, rajaturvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kohdistuva uhka, toiminta, tapahtuma tai näiden yhteisvaikutus, joka erityisen vakavasti ja olennaisesti vaarantaa kansallista turvallisuutta, yhteiskunnan toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia.

Kyse on siis esimerkiksi paljon puhutusta ja rajaturvallisuudesta ja siitä, millä keinoin voitaisiin puuttua organisoituun pakolaisten lähettämiseen rajalle. Ojala-Niemelä toteaa, että tähän esitykseen ei sisälly mahdollisuutta sulkea rajoja hybridivaikuttamisen ja muuttoliikkeen välineellistämisen tapauksissa, vaan on puhuttu mahdollisesta hallituksen täydentävästä esityksestä.

Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksella on hyväksyttävät ja painavat perusteet. Hybridiuhat voivat olla moninaisia ja hankalasti yksilöitäviä. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tietynlaisen joustavuuden mahdollistavaa poikkeusolomääritelmää valmiuslaissa ymmärrettävänä.

Valmiuslakiin nyt ehdotettu uusi poikkeusolomääritelmä on perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkin liian laaja, ja sen soveltamisala on jossakin määrin epämääräinen. Siksi se ei täytä perustuslakiin sisältyvää lailla säätämisen vaatimusta. Perustuslakivaliokunnan mukaan puolustusvaliokunnan on täsmennettävä sääntelyä. Ojala-Niemelä ei lähde puolustusvaliokunnan aikatauluja arvioimaan, mutta uudelleen perustuslakivaliokunnan lausunnolle asiaa ei enää tarvitse palauttaa.

Hybridiuhkatilanteissa voidaan lakiehdotuksen mukaan soveltaa suurta osaa valmiuslain toimivaltuuksista. Lakiin lisätään myös joitakin uusia toimivaltuuksia. Perustuslakivaliokunnan mukaan voimassa olevan poikkeuslakina säädetyn valmiuslain toimivaltuussääntely ei täytä perustuslain vaatimuksia. Sen soveltamisalan laajentaminen ei siksi ole ehdotetulla tavalla mahdollista ilman poikkeuslakia.

Perustuslakivaliokunta on eduskunnan tiedotteen mukaan pitänyt tärkeänä, että perustuslakia muutettaessa tai pysyväisluonteisia poikkeuslakeja säädettäessä kiireellistä menettelyä käytetään vain välttämättömistä syistä ja pakottavissa tapauksissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota sääntelyn tavoitteeseen ja turvallisuusympäristön muutoksiin eikä valiokunnan mielestä ole estettä sille, että valmiuslakiehdotus käsitellään kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Tämä tarkoittaa sitä, että perustuslakia koskevaa ehdotusta ei jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.