Kulmunin mukaan Suomi on hyötynyt paljon euroalueella mukana olemisesta, mutta ”eurossa on kuitenkin myös ongelmia”.

– Eurosta luopumisen ja liittovaltion välissä on keskustalainen tie, Kulmuni sanoi.

Keskustan eri puolilla Suomea koolla oleva puoluekokous valitsee tänään uuden puheenjohtajan. Ehdolla puheenjohtajaksi on myös varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen.

– Minä olen samaa mieltä. Eurojärjestelmä ei ole ongelmaton. Mutta tämä on sinänsä mielenkiintoinen juttu, että Suomesta ei löydy varmaan yhtään ekonomista, joka on sitä mieltä, että eurossa ei ole ongelmia. Silti, jos poliitikko sanoo, että eurossa on ongelmia, on heti eurokriittinen. Tämä on mielenkiintoinen tämä keskusteluilmapiiri.
No oletteko eurokriittinen?

– Minä olen Bryssel-kriittinen, koska Bryssel vie EU:ta väärään suuntaan, Petri Honkonen vastaa.

Puoluekokouksen käytävillä Oulussa puoleen jäseniä ovat puhuttaneet niin Suomen talous ja työllisyysasiat kuin EU:n 750 miljardin elpymispaketti.

Honkonen sanoo, että elpymispaketti voi pahimmillaan johtaa koko EU:n hajoamiseen.

– Se (hajoaminen) ei ole kyllä Suomen eikä kenenkään etu, Putinin etu se on, mutta ei Suomen eikä Euroopan etu.

Honkonen toteaa, ettei EU-komissio tajua sitä, että kansan luottamus järjestelmään pitäisi lunastaa aina uudelleen.

– Nyt he ovat ajatelleet sillä tavalla, että kun maa on liittynyt Euroopan unioniin, sen jälkeen on avoin valtakirja viedä integraatiota eteenpäin niin kuin lystää. Tästä minä olen huolestunut.

Elpymispakettia Honkonen pitää tosiasiassa jälleen yhtenä euron pelastuspakettina.

Mutta mitä eurokriittisyydellä voidaan saavuttaa, kun ei yhteisvaluutasta kai nyt lähteäkään voida?

– Ei (voida lähteä). Sillä voidaan toivon mukaan saada sellaista kehitystä aikaan, joka tekee tästä järjestelmästä Euroopassa paremman.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on vaatinut tammikuun kihlauksen henkeä Suomeen.
Tammikuun kihlaus viittää vuoteen 1940, jolloin silloiset työnantaja- ja työntekijäosapuolet päättivät hoitaa työmarkkina-asioita neuvotellen.

Honkonen allekirjoittaa Kurvisen ajatukset. Honkonen on aiemmin vaatinut Suomeen toista kilpailukykysopimusta eli kikyä vaihtoehtona yleissitovuuden purkamiselle.

Toisaalta tilanne on se, ettei EK enää neuvottele keskitettyjä palkkaratkaisuja muutettuaan sääntöjään.

Honkonen, vaikka nykyjärjestelmän kriitikko onkin, tuntuu kuitenkin ajattelevan, että keskitetty sopiminen on edelleen voimissaan.

– Jos tämä järjestelmä toimii, silloinhan nyt pitäisi työnantajien ja työntekijöiden keskenään ruveta jo neuvottelemaan, millä pelastetaan työpaikat.

Hän vaatii siis keskitettyä työmarkkinasopimusta.

– Minun mielestäni se on se ensimmäinen askel ja siihen pitäisi pystyä.

Pitäisikö EK:n muuttaa sääntönsä takaisin?

– Ei EK niin tyhmä ole, että jos työntekijäpuoli olisi tähän valmis, että he jättäisivät sen (sopimuksen) tekemättä. Jos nyt ei alenneta työvoimakustannuksia, sitten tehdään jotain muuta, vaikka poistetaan työehtosopimuksista paikallisen sopimisen kiellot.

Honkonen sanoo, ettei tyrmää sitä, että EK:n pitäisi muuttaa säännöt takaisin. Vastaus on myönteinen.

– Kyllä.

Honkonen ei vielä paljasta, aikooko hän tavoitella keskustan varapuheenjohtajuutta jatkokaudelle, jos hänestä ei tule puheenjohtajaa.

– Minä pyrin puolueen puheenjohtajaksi. Vaali on vielä käymättä, käydäänpäs nyt yksi vaali kerrallaan.

Keskustan puoluejohto valitaan tänään Oulussa. Demokraatti seuraa päivää paikan päällä.