Asia on noussut esille, kun Turkki jarruttaa Suomen ja Ruotsin etenemistä Nato-jäsenyyden hakemisessa. Neuvotteluja maiden välillä on käyty.

– Minusta asevientikysymys, jota meidän pitää voida tarkastella. Olisin valmis liikkumaan siinä kahdesta syystä. Ensinnäkin Turkilla on aitoja turvallisuushuolia, Petteri Orpo sanoi Demokraatille torstaina eduskunnassa.

Hän viittaa tässä yhteydessä myös siihen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi eilen kirjoituksessaan, että Turkin huoli terrorismista on syytä ottaa vakavasti.

– Nyt meillä on myöskin yhteinen intressi Nato-maiden suojelemiseksi. Sekin muuttaa tätä ja tässä viittaan siihen, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) oli samoilla linjoilla.

Suomi ei ole antanut uusia asevientilupia Turkkiin vuodesta 2019 alkaen.

Kun Orpolta kysyy, onko Suomella muita neuvottelupalikoita Turkin suuntaan kuin asevienti, hän sanoo luottavansa maamme neuvottelijoihin.

– Oletan, että kovaa työtä tehdään.

Terrorismin torjuntaan liittyen Suomi voi Orpon mukaan olla selkä suorana.

– Suomella on vahvat näytöt terrorisminvastaisesta työstä. Me teemme siinä varmasti osamme myös Turkin näkökulmasta. Kyllä meidän turvallisuusviranomaiset esimerkiksi seuraavat Suomessa olevia mahdollisesti terrorismiin kytkeytyviä tahoja, jotka olisivat uhka Turkin turvallisuudelle.

Orpo nostaa esiin myös Turkin ja Suomen pitkäaikaiset hyvät suhteet.

– Suomalaiset neuvottelijat tuovat sitä voimakkaasti esille. Itse tuon sitä esille siellä missä mahdollista. Suomi on esimerkiksi ollut keskeisesti tukemassa Turkin lähentymistä Euroopan unioniin. Suomella on ollut erittäin hyvä maine. Toivottavasti tämä tuodaan esille.

Suomesta on jo kuulunut asiantuntija-arviointia, jonka mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen saattaisi venyä vuosiin. Tällaiseen ei kuitenkaan eilen mediaa tavannut ulkoministeri Haavisto vaikuttanut uskovan.

Prosessi voisi kaikesta huolimatta lähteä kunnolla käyntiin Naton Madridin huippukokouksesta kesäkuun lopussa.

Orpo allekirjoittaa, että täytyy samalla myös varautua pidempään aikaan.

– Mutta kyllä meidän yhteinen tavoitteemme pitää olla, että kaikki tehdään, jotta Madridissa asiat olisivat valmiina.

Naton piirissä ja Suomessa sekä Ruotsissa on arvuuteltu, mitä Turkki jarruttelullaan hakee. Liittyykö se pikemminkin USA:han kuin Ruotsiin ja Suomeen.

Orpon mukaan luultavimmin kyse on kokonaisuudesta.

– Heillä on aitoja turvallisuushuolia, jotka meidän suomalaisten on oikeasti ymmärrettävä. Sitten toisaalta on varmasti myöskin kyse siitä, että näistä asioista keskustellaan Turkista ja (presidentti) Erdogan haluaa ottaa roolin tässä. Sitten on tietenkin spekulaatioita siitä, että Turkki hakee myöskin Naton sisällä asemiaan. Tämä on kokonaisuus, jossa me voimme tehdä vain meidän osamme. Se, mitä Nato-maat keskenään sopivat, on heidän tehtävänsä.

Orpo sanoo luottavaisena, että Suomella on käytännössä kaikilta muilta Nato-mailta niin voimakas tuki, Yhdysvallat suurimpana ja vahvimpana, että Nato-maat varmasti hoitavat oman osuutensa Turkin suuntaan.

– Keskitytään me ennen kaikkea tähän kahdenväliseen asiaan.

Helsingin Sanomat kertoi tänään lähteisiinsä nojaten, että pääministeri Sanna Marin (sd.) on kutsunut eduskuntaryhmien johdon keskustelemaan Suomen rajaturvallisuudesta ja valmisteilla olevien rajaturvallisuuslakien sisällöstä. Kokous pidetään 8. kesäkuuta, mikä on vahvistettu eduskuntapuolueiden johdosta eduskunnassa.

Kokouksessa puitaneen muun muassa sitä, voitaisiinko rajat laittaa kokonaan kiinni, mikäli turvapaikanhakijoita masinoitaisiin häirintämielessä rajallemme. Hallituksessa on selvitetty asiaa, mutta kansainvälisten sopimusten ja EU:n sääntelyn perusteella tämä ei kuitenkaan näyttäisi mahdolliselta. Helsingin Sanomien tietojen mukaan Marin on selvittänyt asiaa myöskin EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa. Tilanne on vaikea.

Jos valmiuslaissa puututtaisiin perusoikeuteen, asiasta pitäisi säätää eduskunnassa 5/6 enemmistöllä. Perussuomalaiset on katsonut, ettei se hyväksy kiireelliseksi julistamista, jos turvapaikanhakua ei voida tarvittaessa keskeyttää kokonaan.

Petteri Orpo, pitääkö lyödä lakiin, että rajat voidaan laittaa kiinni? Mikä on kokoomuksen kanta?

– Tämä on keskeinen kysymys. Haluamme ennen kaikkea, että tilanteessa, jossa välineellistettyä turvapaikanhakua käytettäisiin kansallisen turvallisuuden uhkaamiseen, pitäisi pystyä keskeyttämään kokonaan. Tämä asia on se, mikä siitä laista puuttuu.

Voitteko te tulla ulos parlamentaarisesta kokouksesta, jos se ei ole laissa? Onko se kynnyskysymys?

– Parlamentaarinen kokous on viikon päästä. Minä johdan mietintövaliokuntaa. Tämä on hallituksen käsissä. Hallituksen pitää antaa niitä esityksiä. Me haluamme nyt puhua hallituksen kanssa, laittaa painetta siihen, että tähän asiaan löytyisi ratkaisu. Katsotaan sitten, missä me olemme.

Koska EU:lle se ei ilmeisesti sovi eikä asia ole minkään muunkaan maan laissa, miten se on mahdollista täällä laittaa lakiin?

– Ensinnäkään en ole ihan varma, käykö se EU:lle vai ei. Jos tulkitaan perinteisesti, niin se ei varmaan silloin sovi siihen. Mutta välineellistetty maahantulo on uudenlainen uhka. Löytyy myös kansainvälisen oikeuden ihmisiä, jotka sanovat, että maalla on ensisijaisesti oikeus puolustaa omaa turvallisuuttaan ja itsenäisyyttään. Komissio ja (EU:n) neuvostot ovat sallineet sen, että kriisitilanteissa Kreikka, Puola ja Liettua ovat toimineet toisin. Tämä pitää käydä läpi. Minä haen ratkaisua rajaturvallisuuskysymykseen aivan loppuun asti. Sitten katsotaan, missä ollaan. Sen jälkeen kokoomus päättää, mitä se tekee.

Olisitte tyytyväinen, jos se olisi laissa?

– Minä en lähtökohtaisesti tyydy mihinkään muuhun kuin siihen, että se on laissa. Mutta nyt haetaan yhdessä ratkaisu. Se on tässä hyvä asia, että jokainen puolue tuntuu haluavan samaa maalia. Nyt tarvitaan vain määrätietoisuutta.

Demokraatti kysyi Orpolta tänään eduskunnassa kantaa myös kunta-alan tulehtuneeseen työmarkkinatilanteeseen ja siihen, että julkisessa keskustelussa on nostettu esiin mahdollista keventää verotusta osana ratkaisua.

– Kokoomus kannattaa työn verotuksen keventämistä kaikissa tilanteissa. Jos siitä on apua työmarkkinaratkaisuun, niin totta kai kannustetaan, Orpo vastasi lyhyesti ennen kuin kiiruhti eduskuntaryhmän kokoukseen.