– Minä en siis pidä suomalaisia yritysjohtajia yhtään minään. Kun työelämää katselee, niin ei ne osaa mitään muuta kuin pyörittää organisaatiomuutoksia vuodesta toiseen niin, että organisaatiot ovat aivan sekaisin. Eivätkä ne saa keskijohtoa kuriin, Mäkelä muun muassa latasi HS:lle.

Mäkelä myös arveli, ettei yrityksillä ole rahaa ja halua kouluttaa itse työntekijöitään.

– Siis kuvitellaan, että jostain Intiasta tulee valmiita tekijöitä tekemään halvalla ne hommat kuuliaisesti, ja näin olisi ongelmat ratkaistu. Ja jos sieltä sitten tulee ongelmia, niin yhteiskunta maksaa, hän sanoi ja väitti niin ikään, että osaajapula olisi hyvin suurelta osin ”pötyä”.

Onko sinulla ulkomaankauppaministerinä vastaava käsitys?

– Ei ole mitään vastattavaa Mäkelän kommentteihin. En aio lausua niistä mitään, Tavio sanoo.

Minkä takia, eikö olisi kuitenkin ulkomaankauppaministerinä hyvä puolustaa suomalaisten yritysjohtajien mainetta?

– En kyllä lausu Mäkelän kommentteihin mitään, Tavio summaa.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo on niin ikään vähäsanainen.

Mäkelä sanoi, ettei pidä yritysjohtajina minään. Mitä ajattelet, että hallituspuolueesta tulee tämäntyyppistä kommenttia?

– Minä en oikeastaan halua jatkaa Jani Mäkelän ja yritysjohtajien välistä keskustelua. He voivat jatkaa sitä ihan keskenään, Orpo kuittaa Mäkelän puheet.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) hänkin on alkuun haluton kommentoimaan Mäkelän edesottamuksia, mutta antaa lopulta eduskunnassa aiheesta haastattelun.

– Suomessa on varmaan yritysjohtajia moneen eri junaan, mutta todettakoon kuitenkin se, että yritykset ne lopulta ovat, jotka tämän maan liikkeessä pitävät ja teemme tietysti paljon töitä sen eteen, että suomalaisilla yrityksillä on kannusteet kasvaa ja mahdollisuudet kasvaa ja että Suomi on mahdollisimman yritys- ja yrittäjämyönteinen yhteiskunta.

Mitä ajattelet, kun Mäkelä sanoo, ettei hän pidä yritysjohtajia minään?

– En ole ollut paikalla siinä tilanteessa, että miten hän on sen muotoillut. En sitä lähde sen enempää spekuloimaan.

Ovatko suomalaiset yritysjohtajat haluttuja myös ulkomailla töihin?

– Kyllähän meillä toki suomalaisia johtajia ulkomaillakin näkyy ja ulkomaisia Suomessa. Yritykset tekevät tietysti omat rekrytointipäätöksensä itse.

Ketä tulee mieleen niistä yritysjohtajista, jotka ovat työllistyneet suomalaista ulkomaille?

– En nyt lähde nostamaan yhtäkään erityisesti tikun nokkaan.

Mutta nimiä tulee mieleen?

– Tulee mieleen kyllä nimiä.

Mäkelä sanoi myös, että osaajapula on pötyä, allekirjoitatko tällaisen väitteen?

– Sinänsä osaajapuolesta käytetään monenlaisia puheenvuoroja ja aina aika ajoin ehkä liiotellaan ja puhutaan vähän väärinkin. Se on tietysti selvä, että hyödymme siitä, että markkinoille tulee osaajia, olivat he sitten kotimaisia tai ulkomaisia. Sitten on tietysti syytä varmistua siitä, että osaajat todella ovat osaajia ja että työperäinen maahanmuutto todella on työperäistä eikä esimerkiksi hyväksikäyttöön perustuvaa. On erilaisia aloja. Toisille on helpompi löytää rekrytoitavia ja toisille vähän vaikeampi.

– Mikä mielestäni oli sinänsä ihan relevantti Jani Mäkelän puheenvuorossa oli se, että kyllä varmasti yritykset voisivat ottaa suurempaakin vastuuta työntekijöiden kouluttamisesta, että meillä myöskin olisi sen kaltaista asennoitumista, että välttämättä osaajat eivät tule jostakin jonkun toisen kouluttamana, vaan että yrityksillä voisi olla suurempikin vastuu nimenomaisesti omien työntekijöidensä osaamisen päivittämisestä työuran aikana.

Onko se ollut sinulle pettymys? Koska olet havainnut tämän, että he kouluttavat liian vähän?

– Sanotaanko näin, että se on ehkä enemmänkin yleinen asennoitumiskysymys. Kyllähän yritykset paljon kouluttavatkin, mutta monet ehkä olettavat, että sen kouluttamisen pitäisi tapahtua jossakin muualla. Mutta itse näen, että nykyistä aktiivisempikin rooli yrityksillä voisi kyllä olla.