– Tämä vahvistaisi Euroopan unionia kokonaisuutena. Mikäli kaikki EU-maat olisivat eurossa, ei olisi päällekkäisiä rakenteita vaan asioita käsiteltäisiin yhteisissä pöydissä, Orpo toteaa.

– Asia ei kuitenkaan varmaankaan tapahdu aivan käden käänteessä. Mutta, jos asiaa katostaan hieman ylempää, niin eikö se olisi aika luonnollista, että koko alueella olisi yhteinen valuutta.

Opron kommentit liittyvät Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin aikaisemmin tänään pitämään Euroopan Unionin tila –puheeseen. Juncker patisti puheessaan kaikkia EU-maita liittymään yhteisvaluutta euroon. Vain Tanska ja eroava Britannia ovat neuvotelleet erillisvapauden olla liittymättä. Euroopan unionin 28 jäsenmaasta 19 kuuluu yhteisvaluuttaan.

Opron mukaan uusien jäsenmaiden liittymistä yhteisvaluuttaan voi nähdä auttavan se, että euro on tänä päivänä paljon paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Hän kuitenkin korostaa, että jokaisen yhteisvaluuttaan pyrkivän maan tulee täyttää sen vaatimat kriteerit. Hänen mukaansa euroalueen yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita on se, että riskitasoja saataisiin alemmas.

– Jokaisen jäsenmaan täytyy olla dynaamisempi sekä tehdä rakenteellisia uudistuksia ja saada tätä kautta vähennettyä riskejä. Emme siis voi toimia siten, että otamme rahaliittoon mukaan maita, jotka toisivat mukanaan lisää riskejä.

– Näin huolehdimme samalla yhteisvaluuttamme vakaudesta.

Opron mielestä Junckerin esittämä EU-alueen yhteisen talousministerin tarpeellisuutta on aikaista arvioida, ennen kuin nähdään tarkemmin mitä esityksellä haetaan.

– Hallituksen lähtökohta on ollut se, että euroryhmää johtaa euroryhmän puheenjohtaja, joka on yksi jäsenmaiden valtiovarainministereistä. Uusia ajatuksia kannattaa kuitenkin nyt avoimesti miettiä tässäkin suhteessa.

Orpon mukaan myös Euroopan unionin laajentuminen Länsi-Balkanin suuntaan on hyvin luonnollinen kehitys unionille.

– Kun maat jonain päivänä ovat valmiita, olisi hyvin luonnollista ottaa maat mukaan Euroopan unioniin. Alue on osa samaa Eurooppaa. Toisaalta pidän kuitenkin ymmärrettävänä sitä linjaa, että Turkin kanssa neuvotteluja ei nyt käydä.

Orpo yhtyy Junckerin puheen keskeiseen näkemykseen siitä, että EU on nyt päässyt yli kriisivuosistaan. Tämä näkyy hänen mukaansa etenkin taloudesta, joka porskuttaa tällä hetkellä EU:ssa nousussa.

– Kriisien myötä EU:lle on rakentuneet mekanismit, joilla tulevaisuudessa pystytään ennaltaehkäisemään, havaitsemaan ja hoitamaan kriisejä, jos niitä syntyy.

Orpo korostaa myös, että kesällä 2016 vahvistunut Brexit havahdutti EU:n ymmärtämään uudistusten tarpeellisuuden.

– Euroopan unionin on pakko kehittyä. Se on myös Suomen etu. Jos kehittyminen tarkoittaa EU:n integraation syventämistä, sitten asia on niin. Brexitissä havaittiin, että Eurooppa ei toimi ja EU ei ole vielä valmis. Brexit syntyi, koska Euroopan kansalaisten luottamus EU:n kykyihin horjui. Tämän johdosta olemme nyt kuitenkin uudistamassa unionia.

– Vetoankin avoimuuden puolesta. Esitettyjä uudistuksia ei saa tyrmätä, vaan toivon avointa keskustelua niistä esityksistä jotka ovat parhaita ja yhdessä hyväksyttäviä.

Orpon mukaan Suomi, jos joku, tarvitsee vahvan Euroopan unionin.

– Jos EU nyt tyytyy, niin se hyytyy. Jos unioni hajaantuu, niin se on heikko.

– Olemme pieni maa Euroopan rajalla. Me Suomessa hyödymme EU:sta varmaankin enemmän, kuin moni muu jäsenmaa.