Oppositiopuolueista kokoomus kritisoi jälleen, ettei hallitus tee työllisyystoimia tarpeeksi.

– Hallitus ei tee konkreettisia rakenteellisia toimia, jolla luodaan kestävästi Suomeen työtä. Niin kauan kuin konkreettiset toimet puuttuvat, tämä puhe on pelkkää kuumaa ilmaa teidän suustanne, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tiivisti budjetin niin, että hallitus haluaa luottamuksen yhteiskunnassa säilyvän ja pitää arjen pyörät pyörimässä koronan keskellä.

– Niin kuin Petteri Orpo sanoi, niin tällä hetkellä valtion tulot eivät riitä menoihin. Siksi herää kysymys, miten tämän keskellä kokoomus…vaatii 800 miljoonan euron hyvätuloisille kohdistuvaa veronkevennystä tilanteessa, jossa on 10 miljardin euron alijäämä. Tuolla teidän logiikalla tämän päivän alijäämä on lasten maksettava tulevaisuuden veronkorotuksissa. Silloinhan Jussi Pesonen ja muut saavat tässä kaikkein suurimman summan lapsien tulevilla veronkorotuksilla. Missä on huoli valtiontaloudesta? Lindtman sanoi.

Pesonen on UPM:n toimitusjohtaja ja ollut viime päivinä esillä Kaipolan paperitehtaan sulkemispäätöksen ja yritysten yhteiskuntavastuu-keskustelun takia.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mielestä hallitus ei elvytä riittävän tehokkaasti ja työllisyyttä lisäävästi. Hänen mukaansa pitäisi säästää turhia valtion menoja ja kokoomuksen tavoin antaa tuntuvat veronkevennykset työntekijöille.

SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen viittasi Vesa Vihriälän työryhmän työhön. Ryhmä pohti, miten koronakriisistä selvitään.

Ryhmän mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että elvytyspolitiikkaa tähtää talouden suoristuskyvyn vahvistamiseen, mikä ei puolla verotuksen yleistä keventämistä.

– Yksittäisistä kohdista oppositio on esittänyt ainoana karsinnan oppivelvollisuusiän laajentamiseen ja se on juuri tulevaa kasvua rakentava tekijä, jota kaikki taloudelliset tukimuslaitokset Etlaa myöten tukevat. Se luo kansantalouden pohjaa pitkälle tulevaisuuteen ja luo myös kykyä maksaa pois velkaa, jota tämän valtavan koronakriisin ratkaisemiseksi joudumme nyt ottamaan, Koskinen jatkoi.

Perussuomalaiset ja kokoomus vastustivat salissa oppivelvollisuusiän korottamista. Kokoomus tukisi vahvemmin aivan pieniä lapsia ja estäisi sillä koulupudokkuutta.

Keskustelu oppivelvollisuusiän nostamisesta kuumeni paikka paikoin ja perussuomalaiset on nyt entistä tiiviimmin liittymässä sen vastustajiin.

Puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purran mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ole työllisyystoimi. Hänen mukaansa koulussa on nykypäivänä käynnissä sellaisia prosesseja, jotka tekevät “täysin tyhjäksi tämän kalliin oppivelvollisuusnäpertelyn”. Hän sanoi esimerkiksi, että peruskouluista pääsee ulos lapsia, jotka eivät hallitse yksinkertaisia taitoja sekä sen että opettajien auktoriteetti on laskenut.

– Te olette nyt laittamassa joka vuosi 115 miljoonaa kohteeseen joka ei vaikuta. Vuosikymmenen aikana miljardi euroa, onko tämä järkevää rahankäyttöä, sanoi puolestaan kokoomusedustaja Antti Häkkänen.

– Se on sekä ekonomistien että kaikkien asiantuntijoiden kannattama toimi, joka tuottaa työllisyysvaikutuksia tästä eteenpäin, sanoi puolestaan hallituspuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen kohdisti lähetekeskustelussa sanojaan Petteri Orpolle.

– Eikö kuitenkin ole ihan tosiasia, että teidän yksi keskeisimpiä esityksiänne ole, että esitätte noin 800 miljoonaa kaikkein suurituloisimmille veronkevennyksiä? Meidän kysymyksemme teille on ollut, että voiko olla totta samaan aikaan kun elämme tätä kriisiä, että kokoomuksella on varaa esittää 800 miljoonaa kaikkein hyvätuloisimmille veronkevennyksiä.

– Olen todella hämmentynyt, arvoisa Orpo, samaan aikaan te vastustatte muun muassa lasten oikeutta maksuttomaan toiseen asteeseen. Se ei sinänsä ole uutta, tehän vastustitte aikanaan peruskoulua. Mutta me olemme nähneet mitä peruskoulu on tuonu tälle yhteiskunnalle. Se on tuonut tasa-arvoa lapsille. Te vastustatte tasa-arvoa lapsille ja kannatatte rikkaiden veronkevennyksiä, Viitanen jatkoi.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoi, että nopeat työllisyystoimet lisäisivät työllisyyttä ja julkisen talouden tuloja.

– Kun tuloja on enemmän, velkaa tarvitaan vähemmän. Näin tämä toimii. Me emme siis ole vastustamassa testaamista, peruspalveluja ja yritysten tukemista vaan panostamassa työllisyyteen, joka osin nämä rahoittaa, Zyskowicz sanoi.

– Kyllä tässä vielä odotetaan sitä kokoomuksen todellista vaihtoehtoa, että millä te nämä suurituloisten veronalennukset kustannatte ja mikä se teidän leikkauslistanne on, keskustan varapuhenjohtaja Petri Honkonen sanoi.

Hän kysyi Orpolta ja perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta, viivaisivatko he yli koronatestit, kuntien tukemisen, hävittäjähankinnat vai koulutustuet.

– Ei ole tiedossa edelleenkään, mikä se teidän linjanne on. Millä te nämä menolisäykset katatte, mistä te aiotte leikata. Onko siellä teidän selkänne takana se leikkauslista? Tulkaa jo ulos sen kanssa, Honkonen jatkoi

Orpo syytti muun muassa Honkosta vääristelevästä linjasta ja totesi kokoomuksen kannattavan muun muassa hävittäjähankintoja. Orpo sanoi kokoomuksen tehneen oman vaihtoehtonsa muun muassa työllisyystoimista.

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov totesi, että maallamme on hoiva-, osaamis- ja rahavelkaa.

– Jos me emme hoida näitä kaikkia samanaikaisesti, emme selviä.

Jos ei esimerkiksi mielenterveyspalveluihin nyt satsata, työvoima ei riitä.

– Jos ei panosteta nuorten parempaan ammattitaitoon ja osaamiseen, meillä ei ole sitä osaamista, jota työmarkkinoilla tulevaisuudessa tarvitsemme.

Kaikkein vaarallisinta on Filatovin mukaan ilmastovelka. Hän piti käsittämättömänä niitä opposition puheenvuoroja, joissa Suomen pitäisi tehdä vähemmän ilmastokriisin hoitamiseksi.

Filatov sanoi, että ilmastotoimissa on myös kasvun avaimet ja ne ovat samalla työllisyyspolitikkaa.