He jättivät kirjallisen kysymyksen asiasta hallitukselle. Hallitus vei viime syksynä useita sosiaaliturvan leikkauksia eduskunnassa läpi. Leikkauksia on tehty muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen, minkä lisäksi usean sosiaaliturvaetuuden indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2024-2027. Heikennyksiä on tulossa lisää kevätistuntokaudella.

Esimerkiksi asumistuen heikennykset astuvat voimaan muutaman viikon päästä ja ne tulevat tuntumaan monen perheen arjessa, kansanedustajat huomauttavat.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmien mukaan pienituloisten määrä kasvaa tänä vuonna noin 40 000 henkilöllä, joista lähes 17 000 on lapsia.

SUOMI toteuttaa eurooppalaisen lapsitakuun kansallista toimintasuunnitelmaa osana kansallisen lapsistrategian työtä ja raportoi EU:lle lapsiperheköyhyystilanteesta ja sen muutoksista. Hallituksen toimet ovat kansanedustajien mukaan ristiriidassa Suomen aiemmin asettamien tavoitteiden kanssa.

– Suomi on myös EU:ssa ja YK:ssa sitoutunut vähentämään köyhyyttä. Nyt kuitenkin sosiaaliturvaan tehtyjen rajujen leikkausten myötä köyhyys ja toimeentulotuen tarve tulevat lisääntymään, Helena Marttila painottaa.

Tutkitusti perheiden köyhyys on hänen mukaansa yhteydessä muun muassa lastensuojelun ja terveydenhuollon kuluihin.

– Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä, aiemmin lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä työskennellyt Marttila huomauttaa.

SOSIAALITURVAN leikkausten, mukaan lukien indeksijäädytysten, valmistelussa perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on ollut selkeästi puutteellista, kansanedustajat muistuttavat. Asiaan kiinnittivät huomiota muun muassa oikeuskansleri ja lainsäädännön arviointineuvosto.

– Lapsiperheköyhyys on merkittävä kuormittava tekijä, joka voi heijastua pitkäaikaisesti lasten elämään ja hyvinvointiin. Perheen taloudelliset ongelmat saattavat myös heikentää lasten mahdollisuuksia taloudellisesti itsenäiseen elämään myöhemmin, vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta toteaa. Hän johtaa eduskunnan turvallinen odotus ja vauva-aika -ryhmää.

Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä esimerkiksi hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna, hän muistuttaa.

KANSANEDUSTAJAT Hamari, Marttila ja Virta kysyvät kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo varmistaa, että tulevissa hallituksen esityksissä lapsivaikutusten arviointi toteutetaan laadukkaasti, ja miten varmistetaan, että niiden ja jo aiemmin tehtyjen lasten ja lapsiperheiden taloudelliseen asemaan vaikuttavien lakiesitysten yhteisvaikutukset eivät muodostu kohtuuttomiksi eivätkä lisää lapsiperheköyhyyttä.

Lisäksi he kysyvät, miten ja millä indikaattoreilla hallitus aikoo tehdä seuranta-arviointia jo tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen, kuten eduskunta on lausumissaan edellyttänyt.