Järjestön Suomen-osaston oikeudellinen asiantuntija Pargol Miraftabi painottaa järjestön medialle välittämässä lausunnossa, ettei turvapaikanhakijaa pidä rangaista tavasta, jolla hän tulee maahan.

Itärajan sulku astuu voimaan torstaina. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on perustellut päätöstä sillä, että rajan tilanteessa on kyse järjestetystä toiminnasta, ei aidosta hädästä. Miraftabin mielestä on vaikeaa nähdä, miten Suomi nyt täyttää velvollisuutensa turvata oikeuden hakea turvapaikkaa.

-  Ihmisen mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua ei voi riippua siitä, onko taustalla ulkopuolisen tahon vaikuttamisyritys, hän sanoo lausunnossa.

HALLITUS on perustellut itärajan sulkemista kansallisella turvallisuudella. Viime viikolla esitys itärajan sulkemisesta tosin kaatui apulaisoikeuskanslerin oikeudelliseen arvioon, jonka mukaan päätöksellä ei ollut takeita turvata mahdollisuutta kansainvälisen suojelun hakemiseen.

Tällä viikolla oikeuskansleri Tuomas Pöysti puolsi hallituksen esitystä ja sanoi Ylen A-studiossa yhtyvänsä tilannearvioon, jonka mukaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vieraan valtion järjestelmällisestä vaikuttamistoiminnasta johtuva vakava uhka.

Sisäministeriö on todennut muistiossaan, että ainakin osa maahan saapuneista voi pyrkiä Suomesta muualle Schengen-alueelle ja viranomaisilla on tästä myös havaintoja. Lisäksi muistiossa sanotaan, että viranomaisten havaintojen mukaan ilmiöön voi liittyä yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle vaarallisia henkilöitä.

JULKISESSA muistiossa ei kerrota kaikkea, sillä tarkka arvio tilanteesta ja sen kehittymisestä on muistion salassa pidettävässä liitteessä.

Amnestyn Miraftabi katsoo, ettei hallitus ole kyennyt perustelemaan, miten suhteellisen pieni määrä turvapaikanhakijoita muuttaa Suomen turvallisuustilannetta ja kenen turvallisuutta rajan sulkeminen parantaa.

-  Hallitus toistelee sitä, että kyse on turvallisuuspolitiikasta eikä turvapaikkapolitiikasta. Samaan aikaan hallitus kuitenkin toistuvasti kehystää turvapaikanhakijat turvallisuusuhaksi.

MIRAFTABI kertoo Amnestyn aiemman tutkimuksen osoittavan, että suljetut rajat ovat lisänneet väkivaltaa ja ajaneet turvaa hakevia ihmisiä vaarallisille reiteille.

Esimerkiksi kun vuonna 2021 Valko-Venäjän rajalta pyrki ihmisiä EU-alueelle, Amnestyn mukaan Puolassa turvallisuudesta vastaavat viranomaiset ryöstivät ja kiduttivat turvaan pyrkineitä ihmisiä ja Liettuassa ihmisiä suljettiin mielivaltaisesti säilöönottokeskuksiin kuukausiksi. Viranomaiset eivät ottaneet turvapaikkahakemuksia vastaan.

-  Eurooppalaiset tuomioistuimet ovat todenneet Puolan ja Liettuan toimet laittomiksi. Silti tilanne Puolassa ja Liettuassa on yhä sama, ja ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat edelleen, Miraftabi sanoo.

Lisäksi hän muistuttaa Venäjän ihmisoikeustilanteen heikentyneen käytännössä koko 2000-luvun ajan ja hyökkäyssodan Ukrainaan vaikeuttaneen tilannetta entisestään.