”Pilaat kirkon” – kokoomustaustaisen kirkkoherran toiminta arkkipiispanvaalissa suututtanut seurakuntalaisia Helsingissä

Kuva: lehtikuva / roni lehti
Kansanedustaja Ilkka Kantola arkkipiispan vaalin vaalipaneelissa Turussa 13. joulukuuta 2017.

Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka kysyi ensi kerran puolitoista vuotta sitten kansanedustaja, piispa Ilkka Kantolalta, onko hän käytettävissä arkkipiispanvaalissa, kun vaalit tulevat ajankohtaisiksi.

Asia ajankohtaistui kesällä, kun arkkipiispa Kari Mäkinen oli päättänyt jäädä eläkkeelle. Arikka julkaisi Kantolaa kannattavan some-päivityksen, josta ehdokkuus lähti liikkeelle.

Arikka kutsuu itseään Kantolan ehdokastyön käynnistäneeksi promoottoriksi, vaikkei hänellä olekaan tällä hetkellä virallista roolia Kantolan kampanjassa.

Arikan asettuminen voimakkaasti Kantolan tueksi on mielenkiintoista, sillä kirkkoherralla on vahva kokoomuslainen tausta puoluehallituksen jäsenyyttä ja Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajuutta myöten.

Malmin vielä varsin tuoreena kirkkoherrana Arikka on kuitenkin luopunut puolueen jäsenyydestä, ja pysyttelee nyt muutoinkin visusti erossa puoluepolitiikasta.

Ilkka Kantola toimi Turun piispana 1998–2005, mutta erosi, kun hänen avioerostaan oli noussut valtava julkinen kohu. Kansanedustajaksi Kantola nousi vuonna 2007.

”Kyllä tämä Sovinto 100 -merkkivuosi on yhä edelleen ajankohtainen.”

Arkkipiispanvaaliin puoluepolitiikka ei kuulu. Toisin saattaa kuitenkin olla ihmisten mielikuvissa.

Arikan onkin yllättänyt suuri negatiivisen palautteen määrä, jonka hän on saanut lähdettyä tukemaan Kantolaa.

– Juuri paikallislehteen yhden mielipidekirjoituksen jouduin kirjoittamaan, kun oli hämmästelty, ”kuinka voin tukea demareita ja SDP:tä ja kuinka olen tuonut SDP:n kirkkoon”, Arikka ihmettelee.

Omassa seurakunnassaan Arikkan onkin ollut suorastaan helisemässä saamansa palautteen takia. Sitä on tullut kymmenittäin. Hänen on muun muassa annettu ymmärtää pilaavan kirkon sen vuoksi, että asettui sosialidemokraattisen ehdokkaan taakse.

– Kyllä tämä Sovinto 100 -merkkivuosi on yhä edelleen ajankohtainen. Jostain syystä yhä edelleen jotkut ihmiset näkevät kirjaimellisesti punaista, jos SDP mainitaan kirkon yhteydessä, mikä on hyvin hämmentävää, Arikka sanoo.

Vaikka politiikalla ei ole Arikan mukaan mitään tekemistä arkkipiispanvaalin kanssa, silti hän tietää, että Kantolan tausta vaikuttaa ainakin joidenkin ihmisten äänestyskäyttäytymiseen.

– Tiedän kokoomusvaikuttajia, hyvinkin korkealta, jotka ovat olleet minuun yhteydessä ja kertoneet äänestävänsä Ilkkaa. Tiedän, että puoluepoliittisesti aktiivisia ihmisiä eri puolueista äänestää häntä yhteiskunnallisen osaamisen ja laajan yhteiskunnallisen verkoston takia. Se nähdään arvona niiden ihmisten silmissä, jotka ovat olleet yhteiskunnallisesti aktiivisia. He pystyvät näkemään puoluepolitiikan yli, Arikka sanoo ja vertailee arkkipiispa-instituutiota presidentti-instituutioon.

– Arkkipiispa on täysin puoluepoliittisesti sitoutumaton henkilö. En näe arkkipiispan poliittisella menneisyydellä mitään negatiivista painolastia. 1900-luvulla meillä on ollut useampikin arkkipiispa, jotka ovat olleet poliittisesti hyvinkin meritoituneita ja tulleet eduskunnasta, Juva muun muassa.

Sosialidemokraattisen puolueen ja kirkon yhteisistä piirteistä Arikka nostaa kysyttäessä esiin samanhenkiset talouseettiset kannanotot.

”Muut ehdokkaat joutuvat ikään kuin verkostoitumaan, kun taas Ilkka toisi ne verkostot kirkkoon.”

Miksi Arikka henkilökohtaisesti lähti tukemaan Kantolaa arkkipiispaksi?

– Hänellä on ylivoimaisesti suurimmat ja parhaimmat verkostot ja laaja-alaisuus katsoa asioiden yli inhimilliseltä kannalta yhden ihmisen näkökulmasta mutta myös kirkon ja valtion suhteiden näkökulmasta. Ilkka on aivan omaa sarjaansa – muut piispat ja ehdokkaat joutuvat ikään kuin verkostoitumaan, kun taas Ilkka toisi ne verkostot kirkkoon. Siinä on aika iso ero.

Ilkka Kantola itse kertoo saaneensa kriittistä palautetta kansanedustajuudestaan ja kuulumisestaan sosialidemokraattiseen puolueeseen vain sosiaalisessa mediassa. On muun muassa kyselty, ”miksi sosialidemokraatit valloittavat kaikki paikat ja vielä kirkonkin”.

Kantola ei halua kiistää sitä, etteikö äänestäjät pohdiskelisi myös niin, voivatko he äänestää sosialidemokraattia arkkipiispanvaalissa.

– Joillekin se on este, joillekin merkittävä lisäsyy. Olen itse julkisuuteen lausunut, että jos tulisin valituksi, pyytäisin vapautusta kansanedustajan työstä, jättäisin puolueen jäsenyyden, hän kuitenkin painottaa.

– Samalla lailla kuin tasavallan presidentin arkkipiispan pitää olla uskottavasti koko kirkon arkkipiispa, Kantola jatkaa.

”Kirkko ei voi sitoutua jonkin puolueen poliittiseen agendaan.”

Kantola muistelee, miten piispat ottivat 1999 kantaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen Kohti yhteistä hyvää -kannanotollaan. Piispat olivat liikkeellä Raamatun pohjalta ponnistaen etenkin profeetta Jesajan kirjan oikeudenmukaisuuden vaateista.

Tällöin kritiikkiä satoi niin vasemmalta kuin oikealta poliittiselta laidalta. Jos nyt vain puhuisitte siitä Jeesuksesta, kuului viesti.

– Näihin saa varautua. Kirkko ei voi sitoutua jonkin puolueen poliittiseen agendaan. Kirkolla on oma missio ja sanoma, jota se sovittaa kontekstiin, Kantola linjaa.

SDP:ssä Kantola oli muutama vuosi sitten mukana tekemässä selvitystä kirkon ja SDP:n suhteista.

– Katsottiin SDP:n kantaa kirkon ja valtion suhteisiin pitkällä juoksulla. Se on vaihdellut, on toisaalta arvostettu kirkon diakoniatyötä, sitten on välillä arvosteltu kirkon ja valtion likeistä suhdetta, Kantola summaa.

Kantolan mukaan kirkkoa arvostetaan SDP:ssä etenkin luotettavana toimijana hyvinvointiyhteiskunnan puolesta muun muassa diakoniatyössä sekä perhe- ja lapsityössä. Myös yhteiskunnallisia kannanottoja syrjäytyneiden ja työttömien puolesta on kiitelty. Osa puolueen jäsenistä on pitänyt arvokkaana myös kirkon turvapaikkapoliittisia kannanottoja.

Arkkipiispanvaalin ensimmäinen kierros käydään huomenna. Kantolan lisäksi ehdolla ovat Heli Inkinen, Björn Vikström, Tapio Luoma ja Ville Auvinen.

Artikkelia muokattu kello 23.31., poistettu maininta, että Martti Simojoki olisi ollut kansanedustaja.

AVAINSANAT

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäänmurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta