Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Pinja Perholehto: Yksinyrittäjä jää yksin eikä kampaaja samaistu start-up-miljonääriin

Jukka-Pekka Flander / SDP
Kolumnit

Pinja Perholehto

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja

Meinasin taannoin tukehtua kahviini lukiessani Helsingin Sanomia.

Pinja Perholehto

SDP:n kansanedustaja

Smoothieyrittäjänä rikastunutta kansanedustajakollega Noora Fagerströmiä (kok.) koskeva tutkiva journalismi oli typistynyt vähän hutkivaksi kynäilyksi, mutta sai kuin saikin lopulta hopeareunuksen, kun kesälomalaiset heräsivät kiistelemään sosiaalisessa mediassa yrittäjyydestä ja siitä, millä siinä onnistumista oikeastaan mitataan.

Työllistettävien ihmisten määrä ja maksetut verot. Liikevoitto ja -vaihto. Luovat innovaatiot. Kasvuhakuisuus ja vienti ulkomaille. Velkaantuminen, ulosotto ja konkurssi.

YRITTÄJYYS voi olla kaikkea tätä, ja ei silti mitään edellä mainituista.

Vaikka yrittäjämyönteisen politiikan keinoista ollaan usein suloisen erimielisiä, yhdistää monia ajatus siitä, että yhteiskunnallinen kuvasto yrittäjistä, yrittäjyydestä ja yrityksistä on kapeampi kuin eteläeurooppalaisen pikkukylän mutkakujat konsanaan.

Etenkin ajassa, jossa Suomi kaipaa uutta puhtia ja kasvua, on itsensäkin työllistäminen aina hatunnoston arvoinen asia. Itse asiassa yksinyrittäjät ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä yrittäjistä, mutta jäävät silti usein varjoon työmarkkinapolitiikan turbulenssissa.

Pienen ravintolan omistaja ei todennäköisesti samaistu pörssiyrityksen toimitusjohtajaan.

VÄHEKSYMÄTTÄ lainkaan ay-liikkeen valitettavan tuttuja mittelöitä ja sopimusyhteiskunnan puolustustaistelua, tuntuu niidenkin lomassa hitusen liian helposti unohtuvan, ettei yhteiskunta ole vain suuryrityksiä ja niille töitä tekeviä, vaan yhä useammin itsensä työllistämistä, alustataloutta sekä työn ja yrittäjyyden yhteensovittamista.

Isojen työnantajayritysten ja duunarien välinen vastakkainasettelu on yhä totta, mutta yhä harvemmin.

Jos esimerkiksi parin tuhannen euron kuukausiansioille niukin naukin yltävältä yrittäjältä kysytään, kokiko hän omistajuutta viime syksyn työmarkkinakaaoksesta, vastaus voi olla, että ei juurikaan.

Sen sijaan toimitilan vuokra, kuluttajien ostovoima, arvonlisäverotuksen kiristyminen ja alv-alarajahuojennuksen poisto huolettavat paljonkin.

TOIMINIMELLÄ yrittävä graafikko, itsensä työllistävä kampaaja tai pienen ravintolan omistaja ei todennäköisesti samaistu pörssiyrityksen toimitusjohtajaan tai start-up-miljonääriin yhtään sen enempää kuin palkkatyössä puurtava duunarikaan.

Sosialidemokraattien viestiin he sen sijaan voisivat tulevaisuudessa samaistua.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE