Uutiset
12.2.2019 08:42 ・ Päivitetty: 12.2.2019 08:42
Piritta Rantasen elämässä tapahtuu paljon – leskeksi jäämisen jälkeen on tullut uusi perhe ja iltatähti
Koulussa Rantanen pärjäsi keskivertoisesti, harrasti hiihtoa ja oli etunenässä keksimässä leikkejä muiden lasten kanssa. Lukio aikana hän joutui rehtorin puhutteluun liiasta omatoimisuudesta ja aktiivisuudesta; Rantanen vei puoli koulua risteilylle kesken kouluviikon. Ensimmäiset lapset syntyivät opiskelun lomassa, koulutukseltaan hän on sekä taloushallinnon tradenomi, että sairaanhoitaja. Tasaisen kiireinen elämä sai kuitenkin uuden suunnan, kun yrittäjänä toiminut puoliso sairastui ja kuoli aivosyöpään kesken Piritan sairaanhoitajaopintojen.
Kymmenen vuotta aktiivisesti politiikassa mukana ollut Rantanen ei koe, että eduskuntavaalit olisivat kilpailu paremmuudesta.
– Olen antanut oman persoonani käytettäväksi yhteisten asioiden hoitoon. Jos minun arvoilleni on tilausta, annan aikani ja sydämeni kansanedustajan tehtävän hoitoon.
Jokainen ihminen äänestää sellaista ihmistä, jonka tuntee olevan omia arvoja lähellä, Rantanen sanoo.
Rantanen haluaa korostaa yksilön omaa vastuuta omasta elämästään- kaikkea ei voi tuoda eteen kuin manulle illallista. Elämän erikoistilanteissa yhteiskunnan on apua tarjottava.
Suurimmiksi huolen aiheiksi hän kokee tämän päivän Suomessa syntyvyyden ja koulutuksen tason laskun. Hän odottaa työelämältä enemmän joustoja perheen arkeen. Perhevapaauudistus on hänen mukaansa tehtävä perheiden ehdoilla, perheitä kuunnellen eikä hän kannata kiintiöitä perhevapaiden jakamisessa äidin ja isän välillä.
– Peruskoulun itseoppimisjaksot ja toisen asteen erityisesti ammatillisen koulutuksen tasosta olen erittäin huolissani. Lapsillamme on jo peruskoulussa liikaa vastuuta omasta opiskelusta ja ammatillisessa koulutuksessa vastuuta on sysätty yrityksille lisääntyneiden työharjoiteluiden myötä, Rantanen sanoo.
Panostukset koulutukseen ja kehitykseen ovat Rantasen mukaan avain Suomen menestykseen tulevaisuudessa. Hän korostaa vientiteollisuutemme tärkeyttä yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Uusien innovaatioiden ja työelämän muutoksen hallinnalla on ratkaiseva merkitys sille mihin suuntaan olemme menossa.
Sote- ja maakuntauudistukseen Rantanen suhtautuu kriittisesti. Hän on huolissaan siitä, kuinka hoitohenkilökunnan työkuva tulisi esitetyssä mallissa muuttumaan.
– Tuleeko meistä hoitajista sitten osa-aikaisia yrittäjiä, joiden työviikot koostuvat tunneista ja päivistä julkisen ja yksityisten toimijoiden välillä? Kenellä on kokonaisvastuu potilaiden hoidosta, saati sitten sairauksien ennaltaehkäisystä? Kysyy Rantanen
Rantanen korostaa, että terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee uudistumista, mutta toivoo, että se tehdään asiakkaat huomioiden, pala kerrallaan. Terveyskeskusmaksujen ja lääkkeiden maksukattojen yhdistäminen on hänen mukaansa otettava käsittelyyn tässä yhteydessä.
Maakuntauudistusta hän ei kannata esitetyssä muodossa ollenkaan. Perusteluina hän kertoo, että päätöksenteko ei saa pirstoutua ja mennä kauemmaksi kuntalaisista.
Rahat tuleviin uudistuksiin Rantanen on valmis ottamaan mm. verouudistusten kautta. Hänen mukaansa verotuksessa on tällä hetkellä elementtejä, joilla suurituloiset saavat maksettavan veron osuuden huomattavan alhaiseksi. Lisäksi hän on valmis keskustelemaan pääomaveron progressiivisuudesta ja haluaisi maksettaviin eläkkeisiin katon.
Näissä vaaleissa Rantanen haluaa tavata ja kuunnella mahdollisimman paljon ihmisiä. Hän toivo, että ihmiset ottavat kantaa esillä oleviin asioihin ja tuovat esille asioita, jotka ovat heille itselle tärkeitä.
– Jos ei aidosti kuuntele ihmisiä ei voi tietää missä maa makaa. Ihmisten tarinoissa on se tärkein viesti tämän tehtävän hoitamiseksi, Rantanen toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.