Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei näytetty syyksilukemiseen riittävällä varmuudella, että syytetty Gibril Massaquoi, 52, oli mukana syytetyissä teoissa. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että hänen syyllisyydestään jäi varteenotettava epäily.

Syyttäjä oli vaatinut miehelle ensisijaisesti elinkautista vankeusrangaistusta.

Käräjäoikeuden ratkaisu oli jossain määrin odotettu, sillä oikeus määräsi syytetyn vapautettavaksi tutkintavankeudesta helmikuussa, pari viikkoa oikeudenkäynnin päättymisen jälkeen.

Oikeudenkäynti kesti liki vuoden ja sen aikana tuomioistuin teki kaksi matkaa Länsi-Afrikkaan kuulemaan todistajia ja vierailemaan väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla.

Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front -kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.

Massaquoin väitettiin syyllistyneen muun muassa murhiin, törkeisiin raiskauksiin ja törkeään sodankäyntirikokseen Liberian puolella RUF:n riveissä. Puolustus taas sanoi, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Pääsi Suomeen todistettuaan entisiä aseveljiään vastaan

Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Keskusrikospoliisi aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.

STT – Maria Rosvall