Tietoja ehdittiin jo oikoa urakalla, ja tänään sosiaali- ja terveysministeriö ja THL järjestetivät tiedotustilaisuuden, jossa perin monimutkaista asiaa koetettiin selkiyttää. Asiassa vaikuttaa olevan vielä useita avoimia kysymyksiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila totesi alkuun hyvin painokkaasti, että kyse ei ole pisteytyksestä, vaan kapitaatiomallista. Sellaista työtä ei Varhilan mukaan olla tekemässä, että suomalaisille laitetaan hintalappu. Hän kuitenkin mainitsi heti perään, että jollakin aikajänteellä asikaskohtainen tieto tarkentuu.

Tällä hetkellä ollaan vaiheessa, jossa THL luo kapitaatiomallille korvausperusteita ja tekee siihen liittyvää tutkimustyötä.

THL toteuttaa tutkimustaan luvanvaraisella tutkimusaineistolla. Aineisto tuhotaan tutkimuksen päätyttyä. Koska aineistoa kuitenkin joudutaan päivittämään jatkuvasti, jatkossa on ratkaistava keinot, jolla se pystytään saamaan tutkijoiden käsiin entistä nopeammin.

Hallituksen sote-uudistuksen jälkeen maakunta maksaa jokaisesta sote-keskukseen listautuneesta asiakkaasta kuukausittain keskukselle kiinteän korvauksen (kapitaatio). Maksatusta hoitaa käytännnössä Kela.

Tätä korvausta painotetaan kansallisilla tarvetekijöillä, jonka pohjatyötä THL nyt siis Kelaa varten tekee. Näitä tekijöitä ovat ihmisen ikä, sukupuoli, sairastavuus, työssäkäynti ja muut sosioekomiset tekijät. Ne tarkentuvat ajan myötä.

THL:n työstämässä mallin jälkeen sote-keskukselle maksetaan Kelasta korvaus sen mukaan, millainen asiakaskunta sillä on. Asiakaskunnasta huomioidaan siis esimerkiksi ikä, perussairaudet ja se onko hän työterveyshuollon asiakas.

Tätä varten THL:n tutkimus tuottaa eri tarvetekijöihin kertoimet, joiden perusteella ja yhdistelemällä asiakkaille lasketaan joukko korvauskategorioita. Kukin suomalainen kuuluu kunakin aikana johonkin THL:n määrittelemään korvauskategoriaan. Esimerkiksi naisen ikään perustuva korvauskerroin on suurempi kuin miesten, koska miehet käyttävät vähemmän palveluita.

THL:n luomia korvauskategorioita hyödyntämällä Kela laskee kunkin asiakkaan painotetun kapitaatiokorvauksen. Tämän perusteella se maksaa palveluntuottajille asiakkaiden kiinteistä korvauksista könttäsumman. Sote-keskuksen tietoon ei ole tule henkilötasolla sitä, mihin korvauskategoriaan yksittäinen ihminen kuuluu.

Hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kuitenkin vahvistaa Demokraatille, että periaatteessa potilasta hoitavat henkilöt pystyvät näkemään ihmisestä saatavan korvauksen.

– Hoitosuhdehan edellyttää, että on päätös potilastietoihin, silloin, kun potilas on siellä, Järvinen toteaa.

Käytännössä kyse ei ole kuitenkaan suoraan siitä, että kustakin ihmisestä tuleva korvaus olisi näkyvissä vaan siitä, että korvauksen pystyy vähintääkin jollakin tasolla päättelemään arvioimalla esimerkiksi ihmisen ikää ja sairauksia.

Järvinen ei näe tässä kuitenkaan vaaraa sille, että sote-keskukset voisivat vaikuttaa siihen, keitä asiakkaaksi tulee eli niin kutsuttu kermankuorinta mahdollistuisi.

– Lähtökohta on se, että kun otetaan sairauksia huomioon, ne korottava sitä korvausta. Ajatus on, että keskimäärin se vastaa syntyviä kustannuksia. Idea on ollut se, että tehdään kriteereistä sellaiset, että kannattaa ottaa sairaitakin, Järvinen sanoo.

Jokaisella on oikeus tarkastaa häntä koskevat tiedot Kelan rekisteristä, jos ylipäänsä uudistuksen myötä Kelalle rekisteri syntyy. Kelalla tai THL:llä ei ole oikeutta saada esimerkiksi potilasarkiston tietoja eivätkä ne käytä tietoja käsitellessään ihmisten sairauskertomuksia.

Sen sijaan Kela käyttää esimerkiksi tietoja, joita sillä on erityiskorvausta lääkkeistä saavista ihmisistä. Nämä tiedot vaikuttavat jo tällä hetkellä siihen, millaisia valtionosuuksia kunnille jaetaan.

Kovasti alkutekijöissään olevalta vaikuttava korvausmalli pitäisi saada aikaan ennen sote-uudistusta, jotta sote-uudistusten perustajat tietävät, millä perusteella he saavat korvauksen. STM:n ylijohtajan mukaan asialla on kiire.

Kiirettä on hänen mukaansa aiheuttanut se, että THL:llä kesti hyvin pitkään ennen kuin se sai tarvittavat tutkimusluvat, jotta se voi luoda sote-korvausten laskentamallit.

Demokraatti kysyi ministeriön tilaisuuden päätyttyä tarkentavia kysymyksiä THL:n ylijohtajalta Marina Erholalta. Kysymykseen, käytetäänkö THL:n korvauskriteerien määrittämisessä henkilökohtaista tietoa, Erhola vastaa myöntävästi.

– Kyllä, käytetään. THL arvioi nyt, miten erilaiset yksilön ominaisuudet, sairaudet, sosioekonominen tausta, ikä ja niin edelleen, minkälaisia kustannuspaineita ne aiheuttavat yksilölle. Tilastokeskus on tehnyt meille otannan, sitten arvioidaan otannan perusteella, minkälaisia kustannuksia on ja miten niitä voidaan arvioida. Sitten THL ehdottaa kapitaatiokertoimia. Sitten, kun THL on tehnyt tutkimuksensa, aineisto menee roskiin.

– Meillä tietoa käytetään siten, että yksittäisten ihmisten sosiaaliturvatunnukset eivät ole edes tutkijoittemme käytössä. Toki ne siellä taustalla ovat, mutta ne häivytetään tutkimuksen aikana. Kela tulee kyllä tarvitsemaan sotua, eihän Kela muuten pysty yksittäistä yksilöä identifioimaan jatkossa. Niitähän käytetään tosiaan nyt jo.

Syntyykö tässä rekisteri?

– Kela käyttää hyödyksi useita eri rekisterejä, lisäksi tässä on erilaisia Tilastokeskuksen rekistereitä ja muita rekistereitä. Se, että syntyykö viime kädessä erillisrekisteri vielä Kelaan tämän maksatuksen tueksi, siihen kysymykseen en osaa vastata, Erhola sanoo.

Kelan edustajaa ei ollut tiedotustilaisuudessa, mutta Kelasta on ylijohtaja Varhilan mukaan arvioitu, että uutta rekisteriä ei tulisi.

Kun THL on määrittänyt kapitaatiomallin korvauskriteerit, ne menevät esityksenä sosiaali- terveysministeriöön. Se laatii asetuksen siitä, miten kriteerejä käytetään.