Haatainen kertoi tiedotustilaisuudessa, että ulkomaalaislain viidenteen lukuun esitettävien uudistusten taustalla on hallituksen tavoite vähintään kaksinkertaistaa työperusteinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Työperusteisten oleskelulupien hakumäärät ovat jo nyt jatkuvasti lisääntyneet.

– Kasvavat hakumäärät ovat uusi normaali. On ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että suurenkin hakemusmäärän käsittely tapahtuu nopeasti, että se on sujuvaa kaikille ja myös laadukasta, Haatainen sanoi.

– Hitaat lupaprosessit vaikeuttavat osaajien rekrytoimista ulkomailta yritysten ja tki-toiminnan tarpeisiin ja ne ovat myös mainehaitta työnantajien ja osaajien keskuudessa.

Hän painotti, että lupaprosessien nopeuttaminen on mittava kokonaisuus, joka edellyttää lainsäädännön uudistamisen lisäksi prosessiuudistuksia, menettelytapojen kehittämistä ja laaja järjestelmäkehittämistä. Haataisen mukaan prosessien digitalisoimiseen ja viestintään on ohjattu 20 miljoonaa euroa EU:n elpymisrahoitusta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että resursseja voidaan myös kohdentaa tehokkaammin niihin hakemuksiin, jotka vaativat enemmän tarkastelua ja selvittelyä, hän sanoo.

Haatainen korosti, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevaan työvoimaan sovellettavaa saatavuusharkintaa ei tulla tässä hallituksen esityksessä heikentämään eikä poistamaan.

UUDISTUSTYÖN RINNALLA pitää työministerin mukaan jatkuvasti kiinnittää huomiota myös työperäisen maahanmuuton riskeihin. Haatainen huomautti, että kuluvalla hallituskaudella ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyyn on kiinnitetty merkittävästi aiempaa enemmän huomiota.

– On tärkeää, että hyväksikäytön vastaiset toimet ovat nyt myös osa työperusteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämistä. Hallitus on tehnyt paljon toimia estääkseen työvoiman hyväksikäyttöä. Nyt esitettävät muutokset ulkomaalaislakiin tuovat lisää työkaluja hyväksikäytön torjuntaan, hän sanoi.

Haataisen mukaan hakemusten riskiperusteinen käsittely mahdollistaa ennakkovalvonnan suuntaamisen tapauksiin, joissa on ”selvästi ilmassa hälytysmerkkejä”. Työnantajalle määritellyt selkeät vastuut mahdollistavat Haataisen mukaan myös selkeämmät seuraamukset rikoksista ja rikkomuksista.

– Myös Maahanmuuttovirasto saa oikeuden pidättäytyä hakemuskäsittelystä työperusteisissa luvissa niiden työnantajien kohdalla, jotka ovat toistuvasti laiminlyöneet velvoitteitaan, Haatainen sanoi.

– Hyväksikäyttö ilmiönä kuitenkin tuntuu muuttavan koko ajan muotoaan, eikä varsinainen hyväksikäyttäjä aina ole työnantaja, vaan usein joku kolmas taho, joka esimerkiksi on järjestänyt työntekijät tänne Suomeen. Siksi tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja valmiutta kehittää uudenlaisia, ennaltaehkäiseviä ja myös korjaavia toimia.

Haataisen mukaan TEM on asettanut pysyvän neuvottelukunnan ja jaoston seuraamaan ja valmistelemaan työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimia. Sen erityisenä tehtävänä on Haataisen mukaan valmistella työperäisen hyväksikäytön vastainen strategia, jonka on tarkoitus valmistua maaliskuussa.

HAKUPROSESSIN SELKIYTTÄMINEN on työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajan Sonja Hämäläisen mukaan ollut uudistuksen kirkkain tavoite. Kun prosessi on ollut hakijalle epäselvä, ovat myös hakemukset olleet tiedoiltaan vajaita. Hämäläisen mukaan toistuva haaste on ollut, että melkein 80 prosentissa hakemuksista on jouduttu pyytämään lisätietoja.

Lisäselvityspyyntöjen suurta määrää selittää Hämäläisen mukaan erityisesti se, että kaikki tiedot – myös työnantajaa koskevat – on pyydetty luvan hakijalta.

– Erittäin keskeinen uudistus on, että työnantajalle tulee aktiivinen rooli. Työnantaja on se taho, joka Suomeen palkkaa ja työnantaja on se, joka parhaiten tietää työpaikan luonteen ja sisällön, joten kysymme sen häneltä. Työnantaja tietää myös parhaiten, onko hän täyttänyt työantajavelvoitteensa, Hämäläinen sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Toki emme luota pelkästään työnantajan sanaan, vaan käymme jatkossakin sitten läpi ne kriteerit, joiden perusteella lupia voidaan myöntää, hän painotti.

TYÖNANTAJAN SERTIFIOINTI on Sonja Hämäläisen mukaan niin ikään olennainen uudistus. Hämäläisen mukaan sellaisissa maissa, joissa lupamenettely on nopeaa, on usein käytössä jonkinlainen sertifiointimenettely. Niinpä sellainen halutaan nyt Suomeenkin.

Hämäläinen kertoo, että selvityksen mukaan peräti neljäsosa Suomeen tulevasta työvoimasta menee noin viiteenkymmeneen eniten työvoimaa rekrytoivaan yritykseen. Sertifioinnin taustalla on ajatus, että tietyt kriteerit täyttävien yritysten tietoja ei tarvitsisi toistuvasti tarkistaa uudelleen. Nämä sertifikaatin kriteerit täyttävät yritykset pääsisivät siis luotettujen yritysten listalle, Hämäläinen selvittää.

– Sertifiointi ei tarkoita sitä, että on helpotettu niitä edellytyksiä, joita työnantajalta varmistetaan ja tarkistetaan, hän painottaa.

Hämäläinen myös muistuttaa, että jos työnantaja syyllistyy rikkomuksiin tai muuhun moitittavaan menettelyyn, voidaan sertifiointi myös peruuttaa. Ensimmäisellä kerralla sertifikaatti myönnettäisiin kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen sitä voidaan jatkaa kolmella vuodella.

Uudet säännökset mahdollistaisivat myös automaation hyödyntämisen nykyistä laajemmin hakemuksia koskevan päätöksenteon tukena. Lupaviranomaiset voisivat myös hyödyntää erilaisista viranomaisrekistereistä saatavia tietoja, jolloin niitä ei tarvitsisi enää kysyä hakijalta tai työnantajalta.