Kokki saapui Suomeen työluvalla, ja työnantaja oli luvannut, että Suomessa tienaa hyvin. Hän joutui maksamaan työnantajalle työpaikastaan lähtökassan, 10 000 euroa. Tämän takia kokki velkaantui ja hänen perheensä joutui myymään omaisuutta.

Kun työt Suomessa alkoivat, kokki joutui työskentelemään kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa ilman vapaapäiviä ja lomia. Kun loukkasi itsensä keittiössä, työnantaja ei antanut hänen mennä lääkäriin.

Palkkaa kokki sai vain pieniä summia, ja hän nukkui työnantajan omistaman asunnon lattialla. Hän ei uskaltanut hakea apua tai puhua poliisille, koska työnantaja oli pelotellut tuntevansa viranomaiset. Kokki pelkäsi, että jos hän puhuu hyväksikäytöstä, hänet karkotetaan maasta. Silloin hänelle jäisi käteen vain kotimaassa odottava velkataakka.

Työministeri Tuula Haatainen huomautti, että Suomessakaan ei eletä lintukodossa, kun kyse on työperäisestä hyväksikäytöstä.

– Spektri on hyvin laaja syrjinnästä ihmiskauppaan ja alat, joissa ongelmia esiintyy tiedetään: rakennus- ja ravintola-aloilta ja siivoustoimesta hyväksikäyttö on laajennut muuallekin. Törkeimpään toimintaan, ihmiskauppaan, liittyy myös harmaa talous ja rikollisjärjestöt.

Haatainen peräänkuuluttaa yli hallituskausien menevää strategista otetta, jotta ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön kitkentä ei jumiudu siihen, mitä kuuluu kunkin hallituksen prioriteetteihin.

– Tavoitteeni on, että tämä asia ei unohdu missään hallituksessa, ja otetta muutetaan, jos veijarit keksivät uusia keinoja kiertää velvoitteita. Kyllä tässä työsarkaa riittää, mutta puuttua pitää etukenossa – ei vasta silloin, kun ongelma on käsissä.

Harmaan talouden ohjausryhmä asettaakin hänen mukaansa työryhmän valmistelemaan pitkän aikavälin strategiaa ja toimintaohjelmaa ulkomaisen työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi ja ehkäisemiseksi.

Haatainen korosti, että nykyhallitus on ohjelmassaan sitoutunut ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön torjuntaan, ja toimenpiteisiin on ryhdytty.

Esimerkiksi lokakuun alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka perusteella työperusteisen hyväksikäytön uhrille voidaan myöntää oleskelulupa uuden työn hakemista varten tai oikeuttaa hänet työskentelemään ilman ammattialarajoitusta. Samalla hyväksikäytön mahdollisuuksia kavennettiin: oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

– Usein työntekijällä on vähän tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja he saattavat tulla maista, jossa auttavat tahot, poliisi ja viranomaiset, näyttäytyvät pahoina. Värvärit ovat voineet pelotella heidät hiljaisiksi, Haatainen muistutti.

Hallituksen tavoitteena onkin parantaa kaikin puolin uhrin asemaa ja tehdä laittomasti toimivien yritysten toiminta hankalaksi muun muassa rekrytointikiellolla.

– Pyrkimyksenä on, että hyväksikäytetty ihminen uskaltaisi puhua. Mutta ei voi olla niin, että ilmiö on päässyt kasvamaan. Tärkeää on, että media on ollut valppaana ja ammattiyhdistysliike nostanut asiaa esille.

Haatainen muistutti, että Suomea arvostetaan maana, jossa on vähän korruptiota. Usein maahanmuuttajataustaisten, kielitaidottomien työntekjöiden hyväksikäyttö on hänen mukaansa paitsi ihmisoikeuskysymys myös työnantajien kannalta ongelmallinen. Hän pitää hyvänä sitä, että myös elinkeinoelämä on havahtunut ilmiöön.

– Nämä yrittäjät, jotka maksavat alempaa palkkaa eivätkä maksa sosiaaliturvamaksuja tai eläkkeitä vääristävät markkinoita ja kilpailua.

Esillä on ollut myös laajasti levinneen alipalkkauksen kriminalisointi. Ministerin mukaan oikeusministeriö on kesän jälkeen laatimassa asiasta erillisen selvityksen, miten lakiteitse ongelmaan voisi puuttua.

Haatainen korosti yhteistyön tiivistämisen tärkeyttä ja rinkiin on kutsuttu ministeriöiden lisäksi muun muassa poliisi, työsuojeluviranomaiset, verottaja ja työmarkkinaosapuolet. Poliisiin on muun muassa perustettu ihmiskaupparyhmä, jonka toiminta oli jo liipasimella.

– Ryhmää ei pidä missään nimessä lopettaa. Poliisi on herännyt paikallisesti ja on käynyt muun muassa työsuojeluviranomaisten kanssa tarkastuskäynneillä marjatiloilla, joissa on ollut ongelmia. Näin osoitetaan, että siitä ei hyvää seuraa, jos toimitaan vastoin pelisääntöjä.

Rakentaminen on ala, jossa esiintyy erityisen runsaasti ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Sopimusalavastaava Toni Malmström Rakennusliitosta kertoi, että tilanne kasvukeskuksissa, erityisesti Uudellamaalla, on erityisen hälyttävä.

– Viikottain tulee ilmoituksia tapauksista, jotka koskevat pääsääntöisesti työntekijöitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon.

Malmström pitää tärkeänä, että ammattiliitot saisivat kanneoikeuden, valtuudet auttaa paremmin heikommassa asemassa olevia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Haatainen ilmoitti pitävänsä kanneoikeutta kannatettavana ajatuksena.

Malmström myönsi, että Rakennusliitossakin olisi parantamisen varaa rikollisten toimien tunnistamisessa. Iso ongelma on kuitenkin siinä, että liittojen päätehtävä on huolehtia jäsentensä eduista, ja uhrit eivät usein ole järjestäytyneitä.

– Meillä ei ole resursseja hoitaa kuin räikeimpiä tapauksia, mutta ei kaikkea, mitä kentältä kuulee. Myös tietoa tarvittaisiin lisää, kenelle asiasta pitäisi ilmoittaa, aluehallintoviranomaiselle vai poliisille. Tämäkin on usein epäselvää.

Tilanne näyttäytyy toisenlaiselta Rikosuhripäivystyksessä. Koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila kertoi, että Rikosuhripäivystyksellä on noin 500 työperäisen hyväksikäytön uhria asiakkaana.

– Asiakkaiden skaala on laaja systemaattisesta aliplakkauksesta ihmiskauppaan.

Ongelmaksi hän sanoo asiakkaiden vähäistä poistumaa – tutkinta on yhä kesken muun muassa rikosilmoituksesta, joka on tehty vuonna 2016.

– Ja samoista firmoista tulee koko ajan uusia asiakkaita. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä kaikki asiakkaamme tietävät muita, jotka eivät ole uskaltaneet hakea apua.

Väärin toimiva yritykset ovat usein maahanmuuttajataustaisten omistamia ja on nostettu esille argumenttia, etteivät he tunne tarpeeksi hyvin suomalaista lainsäädäntöä.

– Suurimmassa osassa on kyse tietoisesta hyväksikäytöstä, Toni Malmströn huomauttaa. Samalla linjalla on Pia Marttila:

– Jos asiakkaillemme on sanottu, ettei asioista saa puhua, hyväksikäyttö ei ole tahatonta.

Malmströmin mukaan että työnantajan pahin rangaistus näyttäisi olevan se, että hän joutuu maksamaan palkan, joka piti alun perinkin maksaa.

Ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta alleviivasi, että työperäinen hyväksikäyttö on valitettavan yleistä Suomessa – eikä se ole uusi ilmiö 17 vuotta asian parissa työskennellyt Jenu huomautti.

– Kansalaisuudet voivat vaihtua, mutta ilmiö on pesiytynyt suomalaisille työmarkkinoille.

Hän itse kokee ongelmaksi työnantajajan mitättömiä rangaistuksia, kun yrittäjä jää kiinni esimerkiksi liian alhaisesta palkanmaksusta.

– Valvonnassa luotetaan liikaa siihen, että työnantaja toimii oikein, kun tietää, miten pitäisi toimia. On kuitenkin ainesta, johon neuvonta ei tepsi vaan sanktiot, Jenu korosti omana mielipiteenään.

Hänen mielestään työsuojelu kaipaisi toimivaltuuksia muun muassa sakottaa firmoja, jotka eivät korjaa palkkapolitiikkaansa. Jenu pitää ongelmallisena myös rikosnimikkeitä, joiden takia asia ei etene rivakasti poliisiasioissa.

– Valvontatyökaluja tarvitaan lisää sekä lisäksi yleisesti asennetta, että työperäistä hyväksikäyttöä ei kerta kaikkiaan hyväksytä.

Pia Marttila puolestaan toivoo rikosprosessiin ripeyttä: kun ihminen hakee apua, hänen on saatava sitä nopeasti – ja siihen tepsivät resurssien lisäksi poliisin osaaminen hoitaa hyväksikäyttötapauksia.