Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen esitti helmikuun alkupuolella, että Nato voisi kutsua jäsenikseen loputkin sotilasliiton ulkopuoliset EU-maat eli Suomen, Ruotsin, Irlannin ja Itävallan. Ajatusta on kannattanut julkisesti ainakin europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.). Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen näkee vaihtoehdon mahdollisena.

– Tulkinta ja mielikuva Venäjän suuntaan olisi suopeampi, kun kyse ei olisi näiden maiden omasta aloitteesta, Miettinen sanoo.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) korostivat molemmat tiistaina, ettei Suomeen kohdistu parhaillaan turvallisuuspoliittista uhkaa.

Yhtenä Venäjän julkilausutuista syistä Ukrainan suhteen on ollut Naton itälaajentumisen vastustaminen. Venäjä on myös vaatinut puolustusliittoa vähentämään aseistustaan lähialueillaan sijaitsevissa Itä-Euroopan entisissä neuvostotasavalloissa.

Miettisen mukaan Nato-jäsenyyden lisäksi tulisi keskustella laajemmin unionin turvallisuuspolitiikan ja myös YK:n instituutioiden luonteesta.

– Jos kansainvälinen oikeus on liian heikko estämään näitä kehityskulkuja, pitäisikö YK:ta ja YK:n turvallisuusneuvoston luonnetta miettiä uudella tavalla? Itse ajattelen, että puolustusliitot eivät ole pitkällä tähtäimellä se tapa, jolla vakauden kulttuuria rakennetaan.

Miettinen ei usko, että Venäjän aggressio palauttaa ruotuun demokratia- ja oikeusvaltiokysymyksissä EU:ssa omille laduilleen lähteneitä Puolaa ja Unkaria.

– Ei tällä nyt ihan suoria vaikutuksia varmaan ole näiden maiden ajattelutapaan. Puolassa ja Unkarissa on kuitenkin historiallinen perinne, josta heidän ajattelunsa ja demokratiakäsityksensä lähtee. Se on jonkin verran erilainen.

Oikeuslaitoksen saaminen poliittiseen hallintaan nähdään Miettisen mukaan Puolan johdossa demokratiakehityksenä.

– Se liittyy vanhan sosialistisen tuomarirälssin poistamiseen. En usko, että kriisi vaikuttaa siihen perushistorialliseen narratiiviin josta Puolan politiikka nousee. Mitä sitten tulee EU:n turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön, siinä Puola on ollut sitoutunut eurooppalaiseen turvallisuusjärjestykseen.

Unkarin pääministerin Viktor Orbánin toiminta Venäjän ja Vladimir Putinin suuntaan vaikuttaa Miettisen mukaan “halpahintaiselta hännystelyltä”.

– En ole nähnyt, että se vaikuttaisi merkittävästi Unkarin turvallisuuspoliittiseen linjaan.

EU:n Venäjälle vuosien saatossa määräämiä talouspakotteita on arvosteltu paikoin tehottomiksi. Esimerkiksi Krimin valtauksen aikaan (2014) kriittisiä ääniä tihkui julkisuuteen myös Yhdysvalloista. Miettinen pitää EU:n rintamaa vuonna 2014 yhtenäisenä.

– EU on luonteeltaan talousyhteisö. Keskeisin väylä reagoida unionina ovat taloudelliset sanktiot. Turvallisuuspolitiikka on tosi vahvasti sidottu taloudellisiin mekanismeihin. Yleinen tilannekuva on aika pitkälti jaettu.

Poikkeuksena ajankohtaisten tapahtumien kohdalla on ollut ainakin Unkarin Orbán, joka kävi helmikuussa Moskovassa arvostelemassa mahdollisia lisäpakotteita.

– Unkarilla on omia intressejään, jotka liittyvät energiariippuvuuteen. Unkari ei ole ainoa maa, joka on vastustanut energiapakoitteita. Myös Italian pääministeri Mario Draghi on puhunut energiapolitiikan jättämisestä pakotteiden ulkopuolelle. Vasta Saksa on ollut tässä kunnolla aloitteellinen.

Venäjän invaasio Itä-Ukrainaan on nostanut keskusteluun myös EU-maiden asevientiin liittyvät rajoitukset.

Viro on kysynyt Suomelta jo aiemmin, voiko se viedä Suomesta ostettuja kenttätykkejä Ukrainaan. Pääministeri Marin kertoi tiistaina myös Alankomaiden lähestyneen Suomea samanlaisen kysymyksen tiimoilta. Asevientiä koskevat päätökset tekee käytännössä puolustusministeriö ja ne ovat luonteeltaan poliittisia. Kansallisen lainsäädännön lisäksi asevientiä rajoittavat kansainväliset sopimukset ja EU-säädökset.

Jäsenmaiden linjoissa on kuitenkin vaihtelua.

– Suomi ja Saksa ovat esimerkkejä itse asetetuista rajoituksista sen suhteen millaisille alueille aseita voidaan viedä, Miettinen sanoo.

Suomessa on perinteisesti vastustettu aseiden vientiä sotaa käyviin maihin. Kansanedustajista ainakin eduskunnan puolustusvaliokuntaan kuuluva SDP:n Kimmo Kiljunen on vastustanut aseiden vientiä Ukrainaan. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ja useat kokoomuslaiset ovat suhtautuneet ajatukseen myönteisesti.