Portugali liittyi hiljattain maihin, joka estää esihenkilöitä soittamasta työntekijöille näiden vapaa-aikana. Tästä seuraisi sakko.

Myöskään esimerkiksi isoissa maissa Saksassa ja Ranskassa työnantaja ei saa ottaa yhteyttä työntekijöihin työajan ulkopuolella. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) toteaa Demokraatille, että mikäli lainsäädäntöä halutaan Suomessakin muuttaa tähän suuntaan, hänellä on siihen valmius.

– Tietysti se edellyttää yhteistä poliittista ymmärrystä. Liikkeellelähtö vaatii sitä, että työmarkkinaosapuolet nostaisivat tämän esille ja kävisivät tämän keskustelun, Haatainen kannustaa.

– Jos haluttaisiin lainsäädäntöä tästä tarkentaa, suhtaudun siihen hyvinkin avoimesti. Pidän tätä ilmiötä ongelmana.

Hän muistuttaa, että varsinkin asiantuntijatehtävissä työ helposti venyy ja valuu vapaa-ajalle ja työnantaja viestii tai soittaa alaisilleen.

Myös työpaikoilla voidaan kiinnittää toimintakulttuuriin huomiota ja näin on ministerin mukaan osin tehtykin. On erilaisia sääntöjä, jotka rajoittavat yhteydenottoja vapaalla.

– Ensinnäkin on hyvää johtamista, että työelämässä luodaan tällaisia pelisääntöjä ja yhdessä sovitaan, että näin ei toimita. Eivät myöskään työkaverit keskenään, koska sitäkin tapahtuu. Asian suitsimiseksi olisi hyvin tärkeää nostaa teemaa keskusteluun työpaikoilla ja luoda hyvää toimintakulttuuria, Haatainen sanoo niin ikään.

Hänen mukaansa työnantajilta ja esimiehiltä mutta myös työntekijöiltä voi hämärtyä työn ja vapaan rajat.

– Kyllä tähän selkiinnyttämistä tarvitaan.

Haatainen kantaa huolta siitä, että mielenterveysongelmat, loppuunpalaminen ja työn kuormittavuus ovat lisääntyneet. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisessä mielenterveysongelmat on jo suurin syy.

– Meillä jää viitisenkymmentä ihmistä joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työsuojelulainsäädäntö kuuluu sosiaali- ja terveysministeriöön, työaikalaki sen sijaan on Haataisella työ- ja elinkeinoministeriössä.

Haatainen aikoo myös itse olla aktiivinen työmarkkinaosapuoliin päin ja tiedustella, miten kysymystä työntekijöiden ja työnantajien yhteydenpidosta haluttaisiin ratkoa.

Euroopan parlamentti on esittänyt tammikuussa 2021 aloitetta, jonka mukaan työntekijällä pitää olla oikeus sulkea työpuhelimensa ja sähköpostinsa ilman, että sulkemisesta seuraa työntekijälle hankaluuksia.

Parlamentin hyväksymä päätöslauselmaesitys kehottaa komissiota valmistelemaan asiasta direktiivin. Haatainen painottaa, että Suomessa seurataan myös mitä EU:ssa tapahtuu ja millaisiin toimiin se mahdollisesti ryhtyy.

Teollisuusliitto julkaisi hiljattain luottamusmiehille tehdyn kyselytutkimuksen. Liiton mukaan sen perusteella ylivoimaisesti suurin osa teollisuuden työnantajista ei ole ottanut käyttöön osaamisen kehittämisen ja palkkauksen keinoja työvoimapulan ratkaisemiseksi.

– Kaikista nopeimmat keinot akuutin työvoimapulan helpottamiseksi ovat julkisen vallan sijaan elinkeinoelämän omissa käsissä, mutta jostain syystä näitä keinoja ei haluta käyttää. Teollisuudessa ei näytä olevan minkäänlaista palkkakilpailua osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Yritykset eivät ole myöskään järjestäneet koulutuksia tai pyrkineet muuten vahvistamaan työvoiman osaamista. Ottaen huomioon työvoimapulan yleisyys teollisuuden yrityksissä, kyselytutkimuksen tulokset ovat tyrmistyttäviä, Riku Aalto totesi.

Työministeri Tuula Haatainen viittaa työolobarometriin, jonka mukaan työssä tapahtuvat koulutuspäivät ovat laskeneet.

– Suunta ei ole ollenkaan se, mikä sen pitäisi olla, hän sanoo.

Haataisen vaatiikin osaamisen päivittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen satsaamista.

Hän viittaa myös ministeriötason OECD:llä teettämään selvitykseen. Sen lopputulema oli, että korkeasti koulutetut opiskelevat lisää kun taas vähemmän koulutetut eivät juurikaan opiskele työpaikoilla tai omaehtoisestikaan.

Suomessa ovat menossa ja edessä isot työelämän rakenteelliset muutokset vihreän siirtymän, uusien teknologioiden käyttöönoton ja digitalisaation vuoksi. Tämä edellyttää täydennyskoulutusta, jotta työssä voi pärjätä.

– Toivoisin, että työnantajapuolella nähdään ja aletaan määrätietoisesti ja järjestelmällisesti pohtia keinoja vahvistaa työssäolevien koulutusmahdollisuuksia. Erityisesti näin on tehtävä alueilla, joissa teknologinen murros on iso. Tässä tarvitsemme valtiovallan, työnantajien ja palkansaajien välistä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Huoli on oikea, Haatainen kommentoi Teollisuusliiton kyselyä.

Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi Haatainen on muun muassa käynnistänyt hankkeen, jossa käydään läpi työnantaja- ja palkansaajapuolen kanssa ongelmia alakohtaisesti.

– Tätä kautta saadaan tietopohja ja luoda tiekartta, millaisia vastauksia kullekin alalle haetaan.