Politiikka
30.11.2025 14:00 ・ Päivitetty: 30.11.2025 07:00
Pohjanmaalla demarit joutuvat uimaan vastavirtaan, mutta se jalostaa – ”Paine tekee timantteja”
SDP:n olisi aika saada Pohjanmaalta kolmaskin kansanedustaja Arkadianmäelle – mielellään nainen, Pohjanmaan demaripiirin puheenjohtajaksi lasikatto helähtäen noussut Tiina Isotalus sanoo.
Isotaluksen keskeinen tavoite tuoreena puheenjohtajana on luotsata piiri vaalivoittoon eduskuntavaaleissa 2027. Hän muistuttaa, että ennen perussuomalaisten nousun ”jytkyvuosia” SDP:llä oli Vaasan vaalipiiristä perinteisesti kolme kansanedustajaa.
– On selvää, että Pohjanmaa on alue, missä puolueella on mahdollisuudet lisäpaikkaan. Työtä pitää tehdä niin, että kaikki kivet käännetään, jotta lisäpaikka saadaan. Toivon, että siellä nähdään nainen, jotta olemme tuomassa sukupuolten tasa-arvoa tähän vaalipiirin kansanedustajakattaukseen, joka on nyt aika jäätävä: kaksi naista ja yksitoista miestä.
Pohjanmaan sosialidemokraatit juhlii ensi vuonna 120-vuotista taivaltaan. Tiina Isotalus on ensimmäinen nainen iäkkään piirijärjestön johdossa. Mitä tämän lasikaton murtaminen merkitsee?
– Ei se merkityksetöntäkään ole, vaikka joku voisi tietysti ajatella, että näin vuonna 2025 oli jo aikakin.
Isotalus luonnehtii, että oman puolueen porukka on edistyksellistä ja avarakatseista, mutta Pohjanmaa ja Vaasan vaalipiiri on muuten Suomen konservatiivisinta aluetta.
– Kun katsoo alueen kansanedustajien sukupuolijakaumaa, joka on ollut tällainen useiden vaalikausien ajan, se saa minut kysymään, onko tällä alueella jotain sellaista, että naisen täytyy olla tosi pätevä, että hänet nostetaan johtotehtäviin, hän pohtii.
Isotalus muistuttaa, että Pohjanmaan demareissa on kuitenkin nähty vaikuttavia ja vahvoja naisia. SDP:n puheenjohtajana, valtiovarainministerinä ja komissaarina vaikuttanut kokkolalainen Jutta Urpilainen ja sittemmin EU:sta Suomen eduskuntaan palannut ja helsinkiläistynyt vaasalaislähtöinen Miapetra Kumpula-Natri ovat edustaneet pohjalaisia naisia kunnialla.
TIINA ISOTALUS lähti aikoinaan politiikkaan 18-vuotiaana, kun hän liittyi juuri Jutta Urpilaisen tukiryhmään. Puolue tuli tutuksi, mutta hän liittyi sen riveihin vasta kymmenen vuoden päästä, vaikka hän oli ehtinyt toimia Urpilaisen vaalipäällikkönäkin jo pari kertaa.
– Liityin puolueeseen, kun vuoden 2017 kuntavaaleissa minut saatiin ylipuhuttua ehdolle ja tulin valituksi Kokkolan kaupunginvaltuustoon.
Isotalus toimii Kokkolassa valtuuston puheenjohtajana ja vaikuttaa myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella aluevaltuutettuna. Puolueen leivissä hän on työskennellyt kaupunkipoliittisena koordinaattorina kuntavaalien 2021 alla. Hän työskenteli tovin myös kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) kabinetissa. Viime kuntavaalien alla hän teki ehdokashankintaa puoluetoimistolla ja Pohjanmaan piirille. Isotalus on myös SDP:n puoluevaltuuston jäsen.
– Olen nähnyt toimintaa monelta kantilta – sekä työntekijänä että poliitikkona, hän kuvailee.
Demarina joudut uimaan vastavirtaan ja se vaatii enemmän lihasta.
TIINA ISOTALUS saa luotsattavakseen piirijärjestön, jolle kuuluu hänen mukaansa valtavan hyvää. Siitä kertoo muun muassa Pohjanmaan pärjääminen jäsentyytyväisyyskyselyissä.
– Pohjanmaa on ollut jo pitkään ylivoimainen ykkönen. Tästä suuri kiitos kuuluu pitkäaikaiselle toiminnanjohtajallemme Johanna Autiolle. Hän on tulisielu ja työmyyrä, jonka työtä todella arvostamme. Hän on piirimme sielu, Isotalus kiittelee.
Jäsenhankintakin on hyvissä kantimissa. Isotaluksen mukaan Pohjanmaalla ollaan takomassa ennätystä, kun piirin jäsenmäärä on kasvanut liki 120 uuden jäsenen vuositahtia. Myös suhteellisessa jäsenhankinnassa Pohjanmaa porskuttaa ykkösenä.
– Olemme saamassa muun muassa yhden uuden puoluekokousedustajan, mikä on pienelle piirille tosi iso saavutus.
Isotalus arvioi, että jäsenten tyytyväisyys kumpuaa siitä, että Pohjanmaan piirin porukka on tiivis ja yhteen hitsautunut. Porukka jakaa yhteiset arvot, jotka Pohjanmaalla ovat varsin usein vähemmistön arvoja. Se myös kasvattaa ja muovaa, kun oikeastaan missään piirin kolkassa ei olla enemmistöä.
– Paine tekee timantteja. Täällä tarvitaan sellaista sinniä ja vääntöä tekemiseen. Demarina joudut uimaan vastavirtaan ja se vaatii vähän enemmän lihasta kuin virran mukana meneminen, Isotalus kuvailee.
– Täällä pitää todella miettiä, mikä se meidän linjamme on, jotta sen pystyy myös perustelemaan. Vaikutusvallan saaminen vaatii myös hirveän hyviä yhteistyötaitoja ja taitoa luovia sellaisissakin valtuustoissa, joissa ylivoimainen enemmistö on porvaripuolueita.
Isotalus kuvailee, että Pohjanmaan piirillä on ensi vuonna peruskuntovuosi, jonka aikana haetaan hyvää kisakuntoa eduskuntavaaleja varten.
– Se tarkoittaa kouluttamista, että vahvistamme väen osaamista ja kykyä tehdä myös paikallista politiikkaa. Meillä on paljon uusia valtuutettuja kunnissa ja hyvinvointialueilla. Piiri on omalta osaltaan myös se taho, joka ottaa uusia aktiiveja puolueen toimintaan mukaan ja on linkki demariuteen. Vahvistamme yhteistä tekemistä ja osaamista.
Valtion politiikka sairaalaverkoston kanssa on suoraan sanottuna järkyttävää.
PIIRIKOKOUKSESSA viime viikonloppuna pitämässään linjapuheessa vastavalittu puheenjohtaja nosti yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi alueellisen yhteistyön kolmen hyvinvointialueen – Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan – ja niiden erikoissairaanhoidon säilymiseksi.
– Nyt ollaan tilanteessa, missä melkein kaikki Suomen hyvinvointialueet ovat mahdottomien valintojen edessä. Talous on pistetty niin tiukille valtion toimesta, että rahoitus ei riitä kattamaan tarpeita, ja nyt sitten joudutaan kiireelläkin tekemään ihan hurjia leikkauksia.
Isotalus työskentelee Haapajärvellä vs. talous- ja hallintojohtajana ja hän on nähnyt, mitä meno on Pohteen eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläisissä kunnissa. Erikoissairaanhoitoa saa enää Oulusta ja välimatkat ovat pitkiä.
– Valtion politiikka sairaalaverkoston kanssa on suoraan sanottuna järkyttävää. Olen nähnyt todella, mitä se tarkoittaa ihmisten arjessa, kun sote-palvelut viedään kauas. Oikeastihan se on niin, että ihmiset jäävät silloin hoitamatta.
Isotalus uskoo, että Pohjanmaan piirin alueen hyvinvointialueilla olisi paljon saavutettavaa yhteistyötä tekemällä.
– Hyvinvointialueet pitävät hyvin tarkasti omista potilaistaan kiinni tämän taloustilanteen takia. Potilaita ei haluta päästää naapurialueen puolelle, vaikka se jossain kohtaa olisi järkevääkin. Ajattelen, että tässä pohjalaismaakunnilla olisi mahdollisuus miettiä, että miten erikoissairaanhoitoa pystytään säilyttämään meidän alueellamme niin, että Kokkola, Vaasa ja Seinäjoki tekisivät yhteistyötä ja työnjakoa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
