– Koen, että Suomelle pohjoismainen yhteistyö on tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin, pohjoismainen yhteistyöministeri Anne Berner (kesk.) sanoi tänään PN:n istuntoa käsitelleessä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Pohjoismaiden pääministerit ovat linjanneet, että Pohjolasta pitäisi saada maailman integroiduin alue. Yksi yhteistyön aihe liittyy erilaisten rajaesteiden poistamiseen esimerkiksi lainsäädännöstä.

Koordinaatiota on muun muassa EU-lainsäädännön toimeenpanossa ja EU:n lainsäädäntöön vaikuttamisessa. Suoranaista lainsäädäntöyhteistyötä on niin ikään esimerkiksi digitalisaation edistämiseksi eri tavoin.

Pohjoismaiden neuvoston täysistunto alkaa tiistaina. Britannian pääministeri Theresa May pitää puheen suurkäräjien istuntosalissa heti istunnon avaamisen jälkeen, ennen pääministerien huippukokousta. Britannian pääministeri pitää puheensa koko Pohjoismaiden neuvostolle.

– Britannia on yksi Pohjoismaiden tärkeimmistä kumppaneista. On kiinnostavaa kuulla hänen näkemyksensä yhteistyöstä Brexitin jälkeen Pohjoismaiden kanssa, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Wille Rydman (kok.) sanoo.

– Kun Britannia on jättämässä EU:n jäsenyyden muodossa tai toisessa, heillä on voimakas sisäinen tarve rakentaa kansainvälisiä suhteita uudentyyppiselle pohjalle. Jos katsotaan kansainvälistä ympäristöä, EU:ssa on määrättyjä keskipakoisvoimia, levottomuutta ja hankaluuksia viedä eteenpäin intergraatiota. Ja kun lisäksi kansainvälispoliittinen tilanne Venäjän käytöksen ja USA:n muuttuneen asennon kautta on muutoksessa, tässä maailmantilanteessa pohjoismainen yhteistyö näyttäytyy vakauttavana tekijänä, hän toteaa.

Rydmanin mukaan niin balteilla, Benelux-mailla kuin vaikkapa Skotlannilla on mielenkiintoa pohjoismaista yhteistyötä kohtaan.

Kun PN kokoontui viime vuonna Helsingissä, paljon hälyä herätti kysymys, voiko suomesta ja islannista tulla neuvoston virallisia kieliä. Viime vuonna asiaan saatiin melkoisen kohun jälkeenn vain verrattain pieniä parannuksia. Asian jatkokäsittely siirrettiin Osloon.

Nyt Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto on työstänyt asiasta kompromissiehdotus istuntoon.

Wille Rydmanin käsitys on että ehdotuksella olisi yksimielinen tuki. Kompromissin pääsisältö on se, että PN:n työjärjestystä muutetaan niin, että suomi ja islanti tulevat virallisiksi kieliksi.

Neuvoston sihteeristön työkielet olisivat edelleen ruotsi, norja ja tanska mutta sihteeristössä olisi oltava rittävästi myös suomen ja islannin kielien osaajia.

– Helsingin kokous sisälsi paljon dramatiikkaa. Olen iloinen, että nyt ollaan saavuttamassa sopua siitä, että suomen ja islannin kielen asema parantuu ja syntyy sitä kautta tasa-arvoa, neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) toteaa.

Tiedotustilaisuudessa Johanna Karimäki nosti esiin myös niin kutsutun geoblokkauksen poiston, joka liittyy muun muassa kansalaisten mahdollisuuksiin seurata toinen toistensa pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden ohjelmia. Ministeri Berner huomautti, että sama asia on käynnissä myös EU:n tasolla, jossa ratkaisujen on synnyttävä ensin. Tekijänoikeusasioiden takia asia on erittäin vaikeasti ratkaistavissa.

Istunnossa on myös Pohjoismaiden pääministereiden huippukokous, jossa käydään teemakeskustelu aiheesta Pohjoismaiden kyky säilyttää vakautensa muiden maiden pyrkiessä vaikuttamaan yhteiskuntiimme ja demokraattisiin prosesseihimme. Istunnossa käydään läpi myös Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2019 puheenjohtajuuskauden ohjelma Islannin pääministerin johdolla.

Keskiviikkona 31. lokakuuta istunnossa käsitellään ministerineuvoston ehdotuksia, ulkoministerien ja puolustusministerien suulliset selonteot sekä muun muassa mietintö, joka koskee jäsenehdotusta EU- ja puolustuspoliittisen valiokunnan perustamisesta.

Viimeisenä istuntopäivänä torstaina 1. marraskuuta istunnossa käsitellään jäsenehdotuksia, muun muassa jäsenehdotusta liputuksesta Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta ja ehdotuksesta Pohjoismaiden neuvoston kielistä.

Istunnossa valitaan torstaina Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti vuodelle 2019. Ruotsi toimii ensi vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana, minkä vuoksi presidentti ja varapresidentti valitaan Ruotsin valtuuskunnasta. Istunnon päätteeksi vastavalittu presidentti esittelee Pohjoismaiden neuvoston ensi vuoden puheenjohtajuuskauden ohjelman.

Istuntoon osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Juho Eerola (valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Maarit Feldt-Ranta (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, sd.), Anna-Maja Henriksson (r.), Johanna Karimäki (vihr.), Kimmo Kivelä (sin.), Susanna Koski (kok.), Katri Kulmuni (kesk.), Antti Kurvinen (kesk.), Silvia Modig (vas.), Arto Pirttilahti (kesk.), Mika Raatikainen (ps.), Wille Rydman (kok.), Ville Skinnari (sd.), Erkki Tuomioja (sd.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Peter Östman (kd.).