Alustava sopu voisi syntyä jopa tänään ja siinä olisivat osapuolina työntekijäpuolelta Juko ja Jau sekä työnantajien KT. Hoitajajärjestöt Super ja Tehy ja niiden pääsopijajärjestö Sote ry ei ole näissä neuvotteluissa mukana, vaan niiden osalta tilanne on auki.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin Silja Paavola kommentoi tietoa KT:n väitetystä vaateesta todeten, että Superissa seurataan tilannetta ja katsotaan vasta mahdollisen sopimuksen syntyessä, mitä tehdään.

– Moni asia tässä on hyvinkin politisoitunut. Nyt poliitikkojen täytyykin ottaa kantaa siihen, miten hoitajapula tässä maassa voitetaan. Se, mitä KT:llä tulee mieleen, voi olla mitä vaan. Reagoin vasta sitten kun tiedän, mitä siellä on tehty, Paavola sanoo.

Pulaa on työ- ja elinkeinoministeriön tietoihin viitaten Paavolan mukaan myös varhaiskasvatuksessa sekä erityisopettajista.

Helsingin Sanomat spekuloi myös sillä, että mikäli Juko ja Jau sopivat omien sote-alan jäsentensä palkankorotuksista, myös samoilla työpaikoilla työskentelevät Tehyn ja Superin jäsenet saisivat samat korotukset. Tämä johtuu siitä, että työntekijöitä ei voi erotella järjestäytymisen perusteella. Palkankorotukset voisivat käytännössä koskea kaikkia vastaavaa julkisen puolen työtä tekeviä palkkauksen yhdenvertaisuuteen nojaten.

Työrauhavelvoite koskisi kuitenkin vain sopimuksen tehneitä liittoja.

Paavola ei osaa tässä vaiheessa sanoa, voisiko esimerkiksi Superin jäsenet, jotka eivät siis tällä hetkellä ole pääsopijajärjestö Sote ry:n kautta mukana neuvotteluissa, saada palkankorotuksia.

– Ei yhtään tiedä, koska ei tiedetä sen sopimuksen syntymekanismia. Sen takia on kriittistä, mitä mitenkin kirjataan. Ennen kuin näen kirjauksen, en voi kommentoida mitään.

Demokraatin tiedossa ei ole, onko ja jos niin millä tavalla sote-sopimus, jonka jäsenistä valtaosa on tehyläisiä ja superilaisia, tällä hetkellä pöydällä kunta-alan neuvotteluissa. Sote-sopimuksen piirissä on myös ainakin JHL:n jäseniä.

Tehyn pääekonomistin Ralf Sundin mukaan neuvotteluja sotkevat paitsi vanhentuneet sopimusrakenteet myös edessä oleva massiivinen hallintouudistus.

Sund puhuu tupon aikaisista sopimusrakenteista, jotka eivät istu keskitettyjen sopimusten jälkeiseen uuteen työmarkkinamalliin.

– Jos rakenteet elävät tupoa, miten voidaan tehdä hajautettuja sopimuksia? Se onnistuu vain, jos liitot ovat kaikesta yhtä mieltä, koska sopimusten sisältö ei voi poiketa kustannusvaikutusten osalta toisistaan pätkääkään.

Yhteisestä linjasta pitävät Sundin mukaan huolen sekä kuntatyönantajat KT että suurin osa ammattiliitoista.

– Lääkärisopimus on ollut aika erilainen. Siellä ei ole täysin toteutunut se, että prosentit ovat olleet ehdottomasti samat.

Lisävaikeutta kunta-alan kierrokseen tuo myös edessä oleva historiallinen hallintouudistus. Vuoden vaihteessa sote- ja pelastusalan työntekijät siirtyvät kunnista liikkeen luovutuksella aloittavien hyvinvointialueiden palvelukseen.

– Työnantajan intressissä on tämän hallinnollisjuridisen, teknisen jutun koplaaminen osaksi tes-järjestelmää. Palkansaajien intressissä on, että sitä ei koplata.

Isona käytännön kysymyksenä on palkkaharmonisaatio, jolla poistetaan kuntakohtaiset palkkaerot ja varmistetaan, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa hyvinvointialueiden sisällä. Työnantajan näkökulmasta rahat maksetaan samasta palkkapotista. Palkansaajapuoli on tähdentänyt, että harmonisaatio toteutetaan lakimuutoksella eikä se liity tes-neuvotteluihin.

– Olen yrittänyt laskea harmonisointipotin suuruutta. Kukaan ei tiedä onko se 100 miljoonaa vai miljardi ja tulee se maksuun vuodessa vai viidessä vuodessa, Sund sanoo.

– Harmonisaatiota on mahdotonta koplata osaksi neuvotteluja. Totta kai se vaikeuttaa, kun hähmäinen epäselvä palikka sotkee kokonaisuutta.

Ratkaisun löytämistä hankaloittaa omalta osaltaan myös kiihtyvä inflaatio, joka uhkaa syödä palkankorotusten vaikutuksen.

– Objektiivisesti ajatellen tässä on poikkeuksellisen paljon vaikeuttavia tekijöitä.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila on nostanut keskusteluun Ruotsin mallia, jossa ammattikohtaisia palkkavääristymiä on ratkottu “numerottomilla” sopimuksilla. Tehyn Sundin mukaan ajatus on kiinnostava.

– Ammattiliitto laittaisi nimet soppariin joka sisältäisi jotkut takeet ansiokehityksestä, mutta numerot sovittaisiin pienemmissä porukoissa Suomen tapauksessa hyvinvointialueilla. En sano vielä kyllä tälle ajatukselle, mutta se on tosi mielenkiintoinen.

Johannes Ijäs, Simo Alastalo