Mielipiteet
12.1.2021 14:38 ・ Päivitetty: 12.1.2021 14:38
Poikkeusajan nuoruus haastaa
Jo omassa lapsuudessani ja nuoruudessani sanottiin, että nuoruus on seikkailu. Vuosi 2020 toi mukanaan tämän ajan suurimman poikkeusajan, joka on kurittanut jokaista ikäluokkaa. Erityisesti nuorille tämä aika toi uudenlaisen turvattomuuden tunteen ja seikkailu muutti suuntaa.
Nuoruudessa solmitaan ystävyyssuhteita ja nuoruusiän parisuhteita. Nuoret ovat joutuneet pohtimaan, miten muihin omanikäisiin tutustutaan, miten integroidutaan ryhmiin, kun muun muassa harrastustoiminta on poikkeusajan vuoksi ajettu melko alas. Jokainen nuori tarvitsee omanikäisten seuraa ja ulkopuolelle jäämisen pelko on nyt valtava.
Peruskoulun päättävät nuoret pohtivat tulevaisuuttaan ja valmistautuvat kevään 2021 yhteishakuun. Miten nuoret tekevät valintoja? Toisen asteen oppilaitosvierailut on täytynyt peruuttaa. Etäyhteydet ovat mahdollistaneet sen, että perheet ympäri Suomea voivat osallistua eri oppilaitosten esittelytilaisuuksiin, jos esittelyt ovat tiedossa ja perheillä mahdollisuus osallistua niihin. Onko opinto-ohjaajille annettu riittävästi resursseja peruskouluissa poikkeusajan hoitamiseen?
Nuoret elävät aikaa, jossa joudutaan opiskelemaan etänä tai hybridimallilla. Tulee kantaa oma vastuu covid-19 taistelussa. On huolehdittava, että pienentää riskiä sairastua ja tartuttaa muita ihmisiä. Uskaltaako meidän perhe matkustaa, uskallanko harrastaa, uskallanko mennä kouluun, miten vanhojen tanssien käy, voinko juhlia valmistumista ja paljon muita asioita, jotka vaikuttavat energiaan ja voimavaroihin. Miten nuori voi elää normaalia elämää ja etsiä omaa rooliaan yhteiskunnassa, kun ei tiedä, mitä seuraavalla viikolla on tulossa.
Maailma muuttuu, turvattomuus ja epävarmuus ovat uusia normaaleja. Nuoret onneksi löytävät keinot ja selviytyvät pääsääntöisesti hyvin. Entä sitten, kun tukea ja apua tarvitaan? Onko meillä voitu huolehtia siitä, ettei ole jouduttu säästämään väärästä paikasta kuten erilaisista oppimisen tukipalveluista, koulunkäyntiavustajista, opiskelijahuollosta sekä nuoriso-, sosiaali- ja terveyspalveluista?
Olemmeko jokainen eri asemassa oleva päättäjä tehnyt voitavamme sen eteen, että yhteiskunta tukee edelleen nuoria nuoruuden kokemiseksi? Meidän nuorten täytyy voida edelleen kouluttautua ja valmistautua aikuisuuteen sekä siitä tulevaan vastuunottoon. Olemmeko voineet huolehtia siitä, ettei poikkeusaika ole lisännyt eriarvoisuutta? Voimmeko käsi sydämellä sanoa, ettei lasten ja nuorten oikeudet ole heikentyneet tänä poikkeusaikana?
Toivon, että lopetamme vastakkainasettelun siitä, että tämän aikakauden nuorten täytyisi selviytyä tästä poikkeusajasta eri tavalla kuin ennen eri aikakausien poikkeusaikojen nuorten. Toiseksi toivon sitä, että nuoret pääsisivät jälleen omaa tasoaan ja mielenkiintoa kohtaaviin kesätöihin ja sitä kautta olisivat jälleen kiinni tulevaisuudessa ja urassa. Yhdessä tästä selvitään.
Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu Seinäjoelta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
