Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisi on poistanut maasta joka arkipäivä noin 28 kielteisen päätöksen saanutta. Viime vuonna poliisi palautti yhteensä 3 180 poistamispäätöksen saanutta.

Palautusten määrän odotetaan kiihtyvän entisestään, sillä Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että kaksi kolmasosaa viime vuonna saapuneista yli 32 000 turvapaikanhakijasta saa kielteisen päätöksen.

Poliisin mukaan on kuitenkin vielä liian varhaista arvioida, kuinka moni joudutaan palauttamaan pakolla ja kuinka moni lähtee vapaaehtoisesti. Ensisijaisesti suositaan hakijoiden omaehtoista paluuta kotimaahan.

Poliisin tavoitteena on, että turvapaikanhakijan maasta poistuminen toteutetaan tehokkaasti ja palautukset tehdään viipymättä.

Hän lisää, että päätökset on pantava toimeen ripeästi myös ulkomaalaisen suojelemiseksi esimerkiksi järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

Viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin kului noin kolme miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa tulee kasvamaan.

– Varovaisesti arvioiden kaksinkertaisesti, mahdollisesti jopa kolminkertaisesti. Sitä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä se riippuu kielteisten päätösten saaneiden määrästä, sanoo poliisitarkastaja Jukka Hertell.

Keskimäärin palautuskustannukset henkilöä kohden ovat olleet noin 1 000 euroa, mutta summat vaihtelevat muun muassa etäisyyksien ja palautustavan mukaan. Poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan lähtökohta on aina se, että palautettava maksaa matkansa itse, jos hänellä on rahaa. Muussa tapauksessa yhteiskunta maksaa matkat.

Kaikkia ei pystytä palauttamaan

Suomesta pystytään poistamaan vuosittain noin 60–70 prosenttia palautuspäätöksen saaneista. Vastaava luku on koko Euroopassa keskimäärin noin 40 prosenttia. Lähtökohta on aina se, että kun ulkomaalainen saa maastapoistamispäätöksen, hänen pitää noudattaa päätöstä ja poistua maasta itse. Tällöin hänen olinpaikastaan ei jää viranomaiselle tietoa.

Poliisi varautuu myös siihen, että kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei pystytä palauttamaan.

– On ryhmä palautuspäätöksen saaneita, jotka lähtevät sisärajojen kautta muualle Eurooppaan tai jäävät oleskelemaan Suomeen laittomasti ja ovat viranomaisilta piilossa, Poutanen kertoo.

Poutasen mukaan olisikin tärkeää, että maahan ei jää oleskelemaan ihmisiä, jotka joutuvat olemaan maan alla.

– Laittomasti maassa olevilla on suuri riski syrjäytyä ja ajautua tekemään rikoksia elääkseen sekä joutua rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi, Poutanen sanoo.

Poutasen mukaan ryhmien kasvaessa suuriksi heistä voi aiheutua riskejä myös sisäiselle turvallisuudelle.

Viivi Salminen/STT