Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Korpeinen ja toimitusjohtaja Paula Lehtomäki painottivat tuttua viestiä alan merkityksestä Suomen taloudelle sekä huoltovarmuuden, turvallisuuden ja ilmastoratkaisujen roolia.

– Elämme hallitsemattomuuden aikaa, joka vaikuttaa suoraan vientiteollisuuteen. Siksi on tärkeää keskittyä siihen, mihin Suomessa voidaan itse vaikuttaa.

– Eli kilpailukykyyn, riittävän raaka-aineen saatavuuteen terveistä talousmetsistä ja siihen, ettei tarpeettomilla rajoituksilla siirretä tuotantoa ja sen ongelmia ”hiilivuodolla” maihin, joissa ympäristöön kiinnitetään hyvin niukasti tai ei lainkaan huomiota, Korpeinen kommentoi seminaarin avauspuheenvuorossaan tiistaina.

Tutkijat, ympäristöviranomaiset ja luonnonsuojelujärjestöt ovat syyttäneet etenkin maa- ja metsätalousministeriötä hakkuiden lisäämisen lobbaamisesta sekä asiantuntija- ja tutkimustiedon ja vaikutusarvioiden sivuuttamisesta.

Tutkijoiden laskelmissa viivan alle jää tässäkin karu lukema: Suomesta on Orpon hallituksen toimilla tulossa hiilineutraali vasta aikaisintaan vuoden 2050 jälkeen. Iso syy tavoitteen lipeämisen ovat juuri metsät, jotka ovat muuttuneet laskentaperusteiden vaihdellessa hiilinielusta päästölähteeksi ja takaisin.

Multala sanoi seminaarissa, että ”ilmastopolitiikka on muutakin kuin päästövähennyksiä, vaikka toki nekin ovat tärkeitä”.

– Fossiilisista polttoaineista irrottautuminen on elintärkeää sekä ympäristön että haitallisten riippuvuuksien katkaisemisen vuoksi. EU on tässä keskeinen toimija. Vaikka tavoitteet liukuvat hieman kauemmaksi, jokainen asteen kymmenys, jolla ilmaston lämpenemistä voidaan hidastaa, lasketaan, Multala muotoili.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas muistutti puheenvuorossaan, että teollistuneet ja vauraammat G20-maat tuottavat 80 prosenttia maailman ilmastopäästöistä.

Taalaksen mukaan vuosi 2025 oli laskutavoista riippuen maailmanhistorian toiseksi tai kolmanneksi kuumin.

Suomessa lämpenemistahti on talvella kaksin- ja kesällä kolminkertainen, mikä lisää pitkien helleaaltojen riskiä, sademäärien edelleen jatkuvaa kasvua ja äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyttä.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) ja Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen löysivät keskustelussaan helposti yhteisen sävelen siitä, millä on suurin vaikutus Suomen kilpailukykyyn muuttuvassa globaalissa ympäristöllä: kotimaan medialla, joka ei suostu ymmärtämään eikä raportoimaan leikkaus- ja irtisanomispolitiikan siunauksellisuudesta.

Vanhanen esitti näkemyksenään, että kaikista leikkauksista tulisi päättää ”kerralla niin, ettei niitä voida vatvoa ja niistä jauhaa kuukausikaupalla A-studiossa ja milloin missäkin julkisessa keskustelussa”.

On toinen asia, miten tällainen toiminta istuisi yhteen esimerkiksi parlamentaarisen demokratian ja lehdistönvapauden kaltaisten perusasioiden kanssa.

Purra toisti, miten Suomessa ei ole ollut kasvua kohta 20 vuoteen ja sen vuoksi ”rakenteellisia ongelmia on ratkottava leikkauksilla”.

– Metsää, kaivannaisia ja muita luonnonvaroja Suomessa kyllä riittää. Niitä on hyödynnettävä entistä enemmän.

SDP:N kansanedustaja Juha Viitala painotti poliitikkopaneelissa koko teollisuuspolitiikalle pitkän tähtäimen eli vähintään kymmenen vuoden katsetta.

– SDP on puolueohjelmassaan sitoutunut vuoden 2035 ilmastotavoitteisiin. Ei tämän pitäisi olla mikään uskonasia, vaan tekojen. Eivätkä vihreän siirtymän ja teollisuuden mahdollisuudet ole kadonneet Suomesta mihinkään.

Viitalan mukaan metsäteollisuudenkin asemaan liittyy myös vastuita ja velvollisuuksia investoida ja kehittää uutta, mihin liittyy panostus TKI-politiikkaan.

Esimerkiksi metsäjätti UPM on saanut vuosina 2020-2025 Suomessa eniten yritystukia eli 140 miljoonaa euroa kuudessa vuodessa, vaikka yhtiö on tehnyt voittoa ja vähentänyt jatkuvasti tehtaitaan ja henkilöstöään.

Yhtiön mukaan tuet ovat välttämättömiä kansainvälisen kilpailukyvyn takia.

– Ei voi vain loputtomiin alasajaa, irtisanoa, sulkea ja hävittää työpaikkoja. Myös investoinneissa on syytä pitää huoli, ettei maan luonnonvaroja luovuteta eteenpäin kehnoilla ehdoilla. Kaivosten ja datakeskusten kohdalla on selvitettävä , miten niiden hyödyt ja haitat todella jakaantuvat, Viitala kommentoi.

VIHREITÄ paneelissa edustanut kansanedustaja Krista Mikkonen huomautti, ettei puolue suinkaan kategorisesti vastusta kaikkea metsänkäyttöä ja -teollisuutta, kuten hänen mukaansa usein väitetään.

– Oleellista on, miten metsää käytetään ja mitä siitä tuotetaan. Suunnan tulisi olla pois bulkista, kohti korkeaa jalostusastetta ja kestävää, kohtuullisempaa kulutusta. Minusta on aika kummallista, että esimerkiksi design-huonekaluja valmistava Artek on kertonut, ettei Suomesta saa tarpeeksi hyvää puuta, jotta sitä voisi käyttää tuotantoon, Mikkonen sanoi.