Tutkijoiden mukaan vaikutusta on esimerkiksi rikoksen julkitulon ajankohdalla, sillä aivan vaalien alla poliitikkojen varovaisuus voi kasvaa.

Keskustelun ulkopuolelle voivat jäädä myös liian vaikeat aiheet, kuten esimerkiksi hiljattain julkisuuteen noussut kantasuomalaisten epäiltyjen lapsipornorinki.

– Pedofilia on vaikea kysymys, siihen ei löydy helppoa keinoa. Puolueiden on vaikea löytää kulmaa, jolla voisi keskustella siitä tai jopa hyödyntää sitä omassa politiikassa. Tietysti vaalien läheisyys vähentää riskinottohalukkuutta, sanoo valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Valtio-opin lehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta arvioi, että Oulun tapausten saamaan huomioon saattoi vaikuttaa ainakin se, etteivät vaalit vielä niiden julki tullessa olleet aivan ovella.

– Nyt kun vaalit ovat lähellä, puolueet pelaavat aika strategisesti, uskaltavatko ne tarttua tällaisiin asioihin.

Poliitikkojen kärkkäys tarttua yksittäisiin rikostapauksiin on Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan noussut viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi vuonna 2010 kirjallisia kysymyksiä kriminaalipolitiikasta tehtiin noin sata, kun niitä 1970- ja 1980-luvuilla tehtiin alle 20 vuodessa. Suuressa osassa kysymyksistä perättiin kiristyksiä rikosoikeuteen.

Palosen mukaan reaktiivisessa politiikassa on ongelmansa, mutta toisaalta politiikoilla on velvollisuuskin reagoida yhteiskuntaan. Ratkaisuja ei kuitenkaan pitäisi tehdä asiantuntijoita kuulematta ja pikavauhtia.

– Poliitikkojen kannattaisi pikemminkin ajaa sitä, että nyt kuulemme laajalla rintamalla asiantuntijoita ja synnytetään keskustelua, eikä niin, että me hyvät poliitikot nyt hypittiin johtopäätöksiin, Palonen sanoo.