Paikalle saapuvat kaikkien kahdeksan jäsenmaan ulkoministerit, mukaan lukien Yhdysvaltain Mike Pompeo ja Venäjän Sergei Lavrov. Seuraavaksi puheenjohtajan nuijaan tarttuu Islanti.

Arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen ja vanhempi tutkija Harri Mikkola nostavat Suomen puheenjohtajuuskauden saavutusten kärkeen meteorologisen yhteistyön tiivistämisen eri maiden ilmatieteen laitosten ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n välillä.

Härkösen mukaan työ on tosin vasta käynnistynyt, mutta se etenee nopeasti.

Yhteistyöllä on Härkösen mukaan pitkäaikaista merkitystä, koska ilmastonmuutoksen edetessä ilmatieteilijöiden havaintojen ja niihin liittyvien palveluiden tarve kasvaa koko ajan.

Ilmastomuutoksen ja ympäristösuojelun – esimerkiksi mustan hiilen – kanssa työ neuvostossa on ollut vaikeampaa Yhdysvaltain uuden hallinnon kielteisen asenteen takia. Tilannetta eivät ole helpottaneet Venäjän ja länsimaiden kireät suhteet. Suomen tavoittelema arktisen alueen huippukokous jäi lopulta toteutumatta.

– Ei voi olla tyytyväinen, kun asetettu tavoite ei toteudu. Toisaalta oli aika lailla ennakoitavissa, että vaikeuksia tulee ja ne alkoivat vain lisääntyä viime talven aikana, Härkönen sanoo.

Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 Ottawan julistuksella. Taustalla oli Suomen aloitteesta vuonna 1991 käynnistynyt arktisiin ympäristökysymyksiin keskittynyt Rovaniemi-prosessi.

Arktinen neuvosto on Pohjoismaiden, Kanadan, Venäjän ja Yhdysvaltojen hallitusten yhteistyöelin. Arktiset alkuperäiskansajärjestöt ovat neuvoston pysyviä edustajia ja osallistuvat työhön kaikilla tasoilla.
STT–NIILO SIMOJOKI