Pörssilistatut yhtiöt kertovat lähipäivinä ja -viikkoina tuloksestaan, jota ne tekivät huhti-kesäkuussa eli pahimpaan korona-aikaan.

STT:n haastattelemat osakestrategit eivät usko, että heikotkaan tulosluvut sinänsä heiluttaisivat osakkeita merkittävästi. Viime kuukausien vaikeudet ovat hyvin tiedossa, ja suomalaisasiantuntijoiden mielestä tämän pitäisi jo näkyä osakkeiden hinnoissa.

Katseet ovat sen sijaan tulevassa. Yhtiöillä on poikkeuksellisen kovat paineet kertoa, miten ne odottavat toimintansa kehittyvän loppuvuoden aikana.

Epävarmuutta luo se, että koronaviruksen toinen aalto on yhä mahdollinen niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla.

Pörssikurssit katsovat yleensä 6–12 kuukautta eteenpäin. Asiantuntijoiden mukaan suurin mielenkiinto tulosraporteissa kohdistuu sen takia juuri yhtiöiden antamiin vinkkeihin tulevasta.

– Sanotaan, että pörssit ovat aina oikeassa. Täytyy muistaa, että ne eivät hinnoittele toista neljännestä, vaan loppuvuotta ja ensi vuoden alkua, Nyberg sanoo.

Helsingin pörssin suurista yhtiöistä 40 prosenttia ei ole kertonut lainkaan arviota tulevaisuuden näkymistään, kertoo Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharju. Tuloskausi on hänen mukaansa täysin ainutlaatuinen.

– Kysymys kuuluu nyt, kuinka moni yhtiö pystyy kertomaan loppuvuoden näkymistään. Sillä, että huhti-kesäkuu oli poikkeuksellisen huono vuosineljännes niin myynnin kuin kannattavuuden osalta, ei ole suurta uutisarvoa sijoittajille.

Huhti-kesäkuu oli pörsseissä vahva sen jälkeen, kun osakkeet olivat syöksyneet helmi-maaliskuussa historiallisenkin jyrkästi. Vahvistumista on selitetty uskolla nopeaan toipumiseen, mutta myös vaihtoehtojen puutteella. Sijoittajat hakevat osakemarkkinoilta tuottoja, joita ei matalien korkojen aikana löydy lainamarkkinoilta.

Oksaharju arvioi, että pörssikurssit ovat nousseet keskuspankkien massiivisten elvytystoimien, mutta myös julkisen sektorin elvytystoimien imussa.

– Ei markkina ole tässä hinnoitellut talouden ja yritysten nopeaa palautumista, vaan taustalla on pikemminkin se, että osakkeille on yhä huonompia vaihtoehtoja.

Jo ennalta osataan odottaa, että päivittäistarpeita myyvät yhtiöt ovat olleet vahvoilla poikkeusaikoinakin. Oksaharju ja Nyberg nostavat esiin yhtiöitä kuten Orion, Elisa, Kesko, Tokmanni ja niin ikään palveluita myyvän Koneen.

– Koronakriisinkin aikana tiettyjä peruspalveluita ja välttämättömyyshyödykkeitä tarvitaan paikallisella tasolla. Moni yhtiö pystyy jopa kasvattamaan liiketoimintaansa, Oksaharju sanoo.

Nordean päästrategin Antti Saaren mukaan melko vakaalla pohjalla ovat sellaiset kuluttajatuoteyritykset, joiden tuotteiden menekki ei ole kiinni suhdanteista.

– Vaikka kurssit ovat nousseet aika kovaa kyytiä pohjilta, kyllä sijoittajat tietävät, että toisen neljänneksen tulokset ovat ihan karmivaa luettavaa, Saari sanoo.

Koronaepidemia on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavoin, mikä tekee analyytikkojen työstä haastavaa.

– Yksittäisten yhtiöiden kohdalla on ihan hirveän iso riski siitä, että tulokset ovat hyvinkin erinäköisiä kuin mitä arvioidaan, Saari sanoo.
STT–Anniina Luotonen