Halonen ei ollut tilaisuudessa varsinaisena puhujana vaan käytti kommenttipuheenvuoron.

Hän muistutti, että kansainvälisiä sopimuksia luotiin toisen maailmansodan jälkeen.

– Ei se ollut mitään sunnuntai-iltapäiväkahvikeskustelua, Halonen viittasi traagiseen aikakauteen.

Halonen esitti omia kommenttejaan liittäen niitä ajallisesti laajempaan yhteyteen ja puhuen muun muassa hyvän hallinnon ja turvapaikkakriisien suhteesta. Erilaiset tilanteet aiheuttavat myös virkamieskunnalle kovaa painetta ja kenties painostustakin – onko taannoista hallitusta myötäilty vai onko toimittu lakien ja asetusten mukaisesti.

DEMOKRAATTI kysyi Haloselta tilaisuuden tauolla kommenttia, mitä hän tarkoittaa puhuessaan huolestuneisuudestaan kannanotoista, joiden mukaan ihmisoikeusjärjestelmä ja oikeus turvapaikan hakemiseen ei ole tehty nykyistä tilannetta varten.

Halosen näkemyksen mukaan hallitus on sanonut, “että sopimuksia ei ole tehty ottaen huomioon sitä, että jokin valtio voisi käyttää sitä niin kuin Venäjä nyt on käyttänyt”.

– Olen ollut siitä huolestunut, – vaikka on fakta, että Venäjä käyttää sitä – että emme saisi heittää myöskään heittää lasta pesuveden mukana, Halonen selventää kantaansa.

Mitä mieltä olette siitä, kun puhutaan, että ihmisoikeussopimuksia pitäisi päivittää ja ajaa sitä ehkä EU-tasolla?

– Minun mielestäni totta kai kaikkia asioita on hyvä pitää ajan tasalla, mutta tärkeintä siinä on ennen kaikkea huomata se, että samansuuntaiset argumentit ovat olleet myöskin Puolan ja Unkarin käytössä, joten vain toistan, että lasta ei saa heittää pesuveden mukana, Halonen sanoo.

Kun asioita voidaan Halosen mukaan katsoa ajanmukaisesti, samalla on pidettävä huoli siitä, ettei synny asennetta, että mikäli parlamentissa on enemmistö, muutettaisiin noin vain lainsäädäntöä kuitaten asia sillä, että sopimus ei ole ajan tasalla. Hän muistelee kuulleensa tällaistakin näkemystä eduskunnasta. Halonen painottaa, että ihmisoikeudet on noteerattava ja niiden on oltava synkronissa lain kanssa. Hän viittaa seminaarissa esille tuotuun näkökulmaan, jonka mukaan oikeusvaltio ole vain pelkkää laillisuusperiaatteen toteuttamista.

Ainakin eurooppaoikeuden professori Juha Raitio muistutti seminaarissa, että EU:n arvopohja rakentuu ajatukselle yhdistää oikeusvaltiollisuus liberaaliin demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön näkemyksiä Halonen kuvailee maltilliseksi ja varovaiseksi eikä kyse ole siitä, että hän kritisoisi omilla näkökannoillaan Niinistöä.

Niinistö on pohdiskellut eri yhteyksissä ja jo hyvän aikaa sitten esimerkiksi sitä, miten muuttoliike haastaa EU:n ja kyetäänkö ihmisoikeuksista pitämään kiinni. Joulukuussa asia nousi esiin Ylen Ykkösaamussa.

SUOMEN hallitus on linjannut, että ”Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa”.

Halonen kommentoi tätä todeten, että entisenä presidenttinä on parempi sanoa vain niin, että palataan keskusteluun sitten, kun se lähtee liikkeelle.

Hän sanoo kuitenkin, että EU:sta eronnut Iso-Britannia on käyttänyt samaa ideaa ja heillä juristit ovat joutuneet jo pitkään selvittämään, miten asia olisi mahdollinen.

Halonen viittaa tällä Britannian keskusteluun muun muassa niin kutsutusta Ruanda-mallista ja myös keskusteluun siitä, miten EU toimii.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, ettei hallitus edistä ”Ruanda-mallia” eli turvapaikkaprosessin siirtämistä ulkopuolisiin maihin niin kuin Britannia on halunnut sen toteuttaa.