Presidentti hyvästeli Yhdysvallat samassa kaupungissa kuin ensitervehtikin – liikuttui kyyneliin

Kuva: AFP PHOTO/ Joshua Lott
Presidentti Barack Obama liikuttui kyyneliin jäähyväispuhetta pitäessään.

Yhdysvaltain väistyvä presidentti Barack Obama käytti jäähyväispuheensa vetoamalla yhtenäisyyden, solidaarisuuden ja kansalaisvaikuttamisen puolesta.

Puheensa ensimmäiset minuutit Obama kiitteli tavallisia amerikkalaisia saamastaan tuesta ja keskusteluista, joita on heidän kanssaan käynyt.

Obaman mukaan ne ovat tehneet hänestä paremman presidentin.
Obama luetteli presidenttivuosiensa tärkeimpiä saavutuksia, joihin hän luki muun muassa terveydenhuoltouudistuksen, Yhdysvaltain talouden lähdön nousuun, samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden, terrorijohtaja Osama Bin-ladenin surmaamisen sekä Iranin kanssa tehdyn ydinsopimuksen.

Obaman mukaan kunnia saavutuksista kuuluu yhdysvaltalaisille. Hän muistutti puheessaan tavallisten kansalaisten kyvystä vaikuttaa.
Muutokseen tarvitaan kansalaisten osallisuutta, Obama sanoi

– Eikä se ole vain minun uskomukseni. Se on Amerikan ideamme sykkivä sydän, meidän rohkea kokeilumme itsehallinnossa, Obama sanoi.

– Se on se vakaumus, jonka mukaan meidät on luotu tasa-arvoisiksi, olemme saaneet luojaltamme tietyt kiistattomat oikeudet, niiden joukossa oikeuden elämään, vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun.

Obama peräänkuulutti yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta

Obama sanoi, että demokratia ei tarkoita automaattista yksimielisyyttä, mutta demokratia vaatii toteutuakseen solidaarisuutta.
Obaman mukaan Yhdysvaltain tulee varoa kaikkia toimia, jotka syrjäyttäisivät jonkin osan kansasta muista.
Hän sanoutui irti muun muassa muslimien syrjinnästä Yhdysvalloissa ja sanoi maan muslimikansalaisten olevan aivan yhtä isänmaallisia kuin muidenkin amerikkalaisten. Obama sanoi myös, että Yhdysvalloilla riittää vielä työtä rotusyrjinnän ja sen seurausten kitkemisessä.

– Politiikka on näkemysten taistoa, sellaiseksi demokratia suunniteltiin, Obama kuvaili. Hän muistutti kuitenkin kuuntelemisen ja kompromissien tärkeydestä.

– Ilman kykyä ottaa vastaan uutta tietoa tai myöntää, että vastapuolella saattaa olla hyvä ajatus ja että tiedolla ja tieteellä on väliä, alamme vain puhua toistemme ohi, Obama sanoi.

Tieteellisen tutkimuksen kuuntelemiseen Obama viittasi erityisesti puhuessaan ilmastonmuutoksesta. Hänen mukaansa on mahdollista kiistellä ja keskustella parhaasta tavasta vastata ilmastonmuutokseen, mutta koko ongelmaa ei voida kieltää.

– Ilman rohkeampia toimia lapsemme eivät ehdi kiistelemään siitä, onko ilmastonmuutos olemassa, heillä on liian kiire selviytyä sen vaikutuksista: ympäristökatastrofeista, taloudelliista ongelmista ja ilmastopakolaisten suurista joukoista.

”Tukisin terveydenhuollon muutosta parempaan”

Yhdysvalloissa odotettiin ennalta, miten Obama tulee ottamaan kantaa seuraajansa Donald Trumpin politiikkaan, jota Obama on aiemmin kritisoinut kovin sanoin. Trump on muun muassa sanonut aikovansa kumota Obaman presidenttikausien lippulaivahankkeenakin tunnetun terveydenhuoltouudistuksen, niin kutsutun Obamacaren.

Obama sanoi tukevansa terveydenhuoltouudistuksensa muuttamista, mikäli esitetyt muutokset olivat selvästi nykyistä järjestelmää parempia. Obaman mukaan hän olisi valmis tukemaan julkisesti ehdotusta, joka takaisi terveydenhuollon yhtä monelle yhdysvaltalaiselle edullisemmin.

– Sillä me olemme politiikassa palvellaksemme, emme kerätäksemme pisteitä, Obama sanoi.

Ympyrä sulkeutuu Chicagossa

Obama matkusti puhetta varten Chicagoon, kaupunkiin, jossa hän piti myös ensimmäisen puheensa juuri ensimmäiselle kaudelleen valittuna tulevana presidenttinä vuonna 2008. Kaupungissa Obama myös aloitti poliittisen uransa.

Yhdysvaltalaismediassa puheen pitämistä juuri Chicagossa on kutsuttu ympyrän sulkeutumiseksi.

– Täällä opin, että muutos tapahtuu vain kun tavalliset ihmiset ottavat osaa, tulevat yhteen ja vaativat sitä, Obama kiitteli Chicagossa.

Jäähyväispuheita pitäneet Yhdysvaltain presidentit ovat yleensä puhuneet Valkoisessa talossa Washingtonissa. Obaman lisäksi pääkaupungin ulkopuolella on kautensa päättyessä hyvästellyt vain George H.W. Bush, joka puhui Yhdysvaltain asevoimien akatemiassa.
Salla Salmela, Chicago

Ruotsidemokraatit ratsastaa Trumpin Ruotsi-väitteillä Wall Street Journalissa – hallitus aikoo vastata

Kuva: AFP Photo/Nicholas Kamm

Ruotsin maahanmuuttokeskustelu siirtyi torstaina yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin sivuille. Maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien johto julkaisi lehdessä kirjoituksen, jonka mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli oikeassa moittiessaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa.

Kirjoituksessa puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mattias Karlsson yhdistivät tuhannet muslimimaista saapuneet turvapaikanhakijat rikollisuuteen, mellakointiin ja yhteiskunnalliseen levottomuuteen.

Ruotsin oikeusministeri Morgan Johanssonin mukaan Åkesson ja Karlsson tekevät Ruotsille tahallaan vahinkoa valehtelemalla kansainvälisessä mediassa.

Hallitus aikoo lähipäivinä kirjoittaa Wall Street Journaliin oman vastineensa kirjoitukseen.

Julian Assangen kohtalo ratkeaa huhtikuussa – Ecuadorin presidentinvaalit toiselle kierrokselle

Kuva: afp/juan cevallos
Vasemmiston presidenttiehdokas Lenin Moreno.

Ecuadorin presidentinvaalit ratkeavat vasta toisella kierroksella huhtikuun alussa. Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, vasemmiston Lenin Moreno oli saamassa runsaat 39 prosenttia äänistä ja oikeiston Guillermo Lasso runsaat 28 prosenttia.

Voittaakseen vaalit jo ensimmäisellä kierroksella ehdokkaan pitää saada vähintään 40 prosenttia äänistä ja vähintään 10 prosenttiyksikön ero toiseksi suosituimpaan ehdokkaaseen.

Vaalien lopputuloksesta riippuu myös tietovuotaja Julian Assangen kohtalo. Lasso on ilmoittanut häätävänsä Assangen Ecuadorin Lontoon-lähetystöstä, jos voittaa vaalit.

Assange on lymyillyt lähetystössä jo vuosikausia välttääkseen luovutuksen Ruotsiin, missä häntä epäillään seksuaalirikoksista.

Aiemmin Assange on sanonut pelkäävänsä, että hänet luovutettaisiin Ruotsista edelleen Yhdysvaltoihin.

Keskustelua aiheesta

Läpimurto: Irakin armeija tunkeutui Mosulin lentokentälle – suuri huoli asukkaista

Kuva: Lehtikuva

Irakin armeijan joukot ovat päässeet sisään Isisin hallussa olevalle Mosulin lentokentälle. Uutistoimisto AFP:n paikalla oleva toimittaja kertoo, että armeijan joukot pääsivät lentokentälle alueen länsipuolelta.

Äärijärjestö Isis on pitänyt Mosulin eteläosassa sijaitsevaa lentokenttää hallussaan vuodesta 2014. Tämänpäiväinen eteneminen on osa Irakin armeijan ja sen liittolaisten sunnuntaina aloittamaa hyökkäystä Mosulin länsiosiin.

Irakin armeijan joukot haluavat vallata kentän ja sen vieressä sijaitsevan Ghazlanin sotilastukikohdan päästäkseen valtaamaan Länsi-Mosulin, Isisin viimeisen ison tukikohdan Irakissa. Myös tukikohtaan on tänään tehty hyökkäyksiä.

Moslun länsiosien valtaus tulee olemaan vaikea tehtävä.

Mosul on Isisille tärkeä kaupunki, koska juuri siellä Isisin johtaja Abu Bakr al-Baghdadi julisti Isisin kalifaatin alueelle vuonna 2014. Yhdysvaltain johtama koalitio on ollut Irakin armeijalle suuri tuki kaupungin takaisinvaltaamisessa. Koalitio on tukenut armeijaa pääasiassa ilmaiskuin sekä neuvonantajien avulla.

Mosulin länsiosien valtaus tulee olemaan vaikea tehtävä. Alueen kadut ovat kapeita, eivätkä kaikki armeijan kulkuneuvot mahdu operoimaan siellä. Lisäksi alueella on loukussa noin 750 000 siviiliä.

Paine Länsi-Mosulin ympärillä on kasvanut jo kuukausia, ja siviilien elinolot ovat heikenneet vauhdilla. Alueen asukkaat ovat esimerkiksi kertoneet AFP:lle puhelimitse, että ruokapulan vuoksi monien perheiden on selvittävä vain yhdellä aterialla päivässä.

Lääkintäviranomaisten mukaan heikoimmat ovat alkaneet jo kuolla lääkkeiden puutteen ja aliravitsemuksen vuoksi. He kertovat, että Isisin joukot ovat pitäneet lääkkeet itsellään.

On arvioitu, että ainakin 250 000 ihmistä on mahdollisesti pakenemassa Mosulin länsipuolelta. Tämän vuoksi ympäri kaupunkia on kiireellä pystytetty uusia leirejä, joihin pakenijat voisivat mennä.

Kauittimista raikaa rajan toiselle puolelle: ”Neljä murhasta epäiltyä on Pohjois-Korean kansalaisia”

Kuva: Lehtikuva
Toimittajat piirittivät Pohjois-Korean suurlähetystön väkeä kuljettaneen auton Kuala Lumpurissa.

Etelä-Korea tiedottaa pohjoiskorealaisia johtajansa Kim Jong-unin velipuolen salamurhasta jättimäisten kaiuttimien kautta. Eteläkorealaisen MBC-televisiokanavan mukaan Etelä-Korea on kiikuttanut kaiuttimet maiden rajalle kertoakseen yksityiskohtia Kim Jong-namin murhasta.

– Kim Jong-nam…kuoli jouduttuaan kahden tunnistamattoman naisen hyökkäyksen kohteeksi Kuala Lumpurin lentokentällä Malesiassa, kaiuttimista kuului MBC:n mukaan.

– Malesian viranomaisten mukaan neljä murhasta epäiltyä on Pohjois-Korean kansalaisia. Yksi heistä on pidätetty, kuulutus jatkui.

Kaiuttimilla Etelä-Korea haluaa varmistaa, että murhauutinen tavoittaa Pohjois-Korean, jossa vallitsee tiukka sensuuri maan ulkopuolisista uutisista. Etelä-Korea on käyttänyt kaiuttimia useasti aiemminkin propagandan ja ulkomaan uutisten lähettämiseksi Pohjois-Koreaan, ja onpa kaiuttimista kuulunut myös korealaista K-poppia. Pohjois-Korea on niin ikään käyttänyt kaiuttimia peittääkseen etelästä tulevat uutiset.

Ruumiinavaus on ”laiton ja moraaliton”.

Pohjois-Korean valtiollinen media on pysytellyt vaitonaisena johtajansa velipuolen murhasta. Tänään valtionmediassa kuitenkin tuomittiin Malesian tapa hoitaa murhatutkintaa. Kimille tehty ruumiinavaus ja kuolemansyyn tutkinta ovat ”laittomia ja moraalittomia”, syyttää Pohjois-Korean juristikomitea valtiollinen uutistoimiston KCNA:n mukaan.

Pohjois-Korea suuttui aiemmin Malesialle siitä, että maa kieltäytyi luovuttamasta Kimin ruumista Pohjois-Korealle. Malesia haluaa varmistaa velipuolen henkilöllisyyden dna-näytteellä tämän perheenjäseneltä.

Etelä-Korean viranomaiset ovat syyttäneet Kimin murhasta Pohjois-Koreaa.

Pohjois-Korea on vaatinut saada omat edustajansa mukaan murhatutkimukseen Malesiassa.

Kim Jong-nam kuoli Malesiassa matkalla sairaalaan sen jälkeen, kun hänen kasvoilleen oli suihkutettu nestettä Kuala Lumpurin lentokentällä.

IMF: Kreikalle ei pidä antaa velkoja anteeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SAUL LOEB
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde

Kreikan velat tarvitsevat uudelleenjärjestelyä, mutta velkojen antamista anteeksi ei tällä hetkellä tarvita, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi keskiviikkona Berliinissä.

Kreikan johto, IMF sekä euromaat ovat vääntäneet jo kuukausien ajan velkahelpotuksista ja Kreikalta vaadittavista toimista. Kreikka suostui maanantaina keskustelemaan uusista velkojien haluamista ehdoista, jotta umpikuja saataisiin murrettua.

Euromaat ja IMF ovat olleet erimielistä siitä, millaisia ehtoja ja toimia Kreikalta pitäisi edellyttää taloudellisen tuen vastineeksi. Euromaat esimerkiksi haluavat Kreikan sitoutuvan 3,5 prosentin budjettiylijäämään suhteessa bruttokansantuotteeseen ennen lainojen takaisinmaksuja, mitä IMF ei pidä realistisena.

Kreikka tarvitsee uuden erän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan viimeistään heinäkuussa, jotta se voisi maksaa 7 miljardin euron edestä velkojaan.

IMF ei lähtenyt mukaan vuonna 2015 myönnettyyn tukipakettiin, mutta moni euromaa haluaisi sen nyt mukaan lainaohjelmaan.

Keskustelua aiheesta