YK, EU, Afrikan unioni, Yhdysvallat, Britannia sekä Länsi-Afrikan maiden talousjärjestö Ecowas vaativat yhteisessä lausunnossaan presidentti Bah Ndaw’n ja pääministeri Mocta Ouanen välitöntä ja ehdotonta vapauttamista.

Hallituksen uudelleenjärjestelystä tuohtuneet sotilaat ottivat Ndaw’n ja Ouanen maanantaina kiinni. Kaksi nimettömänä asiaa kommentoinutta viranomaislähdettä kertoi AFP:lle, että sotilaat ovat vieneet heidät Katin sotilasleirille pääkaupunki Bamakon laitamille.

Tuoreet tapahtumat ovat herättäneet pelkoja jo toisesta vallankaappausyrityksestä vuoden sisään.

– Se, mitä tapahtui, on törkeää ja vakavaa, ja olemme valmiita harkitsemaan tarvittavia toimia, huippukokousta johtava Michel kertoi toimittajille kokouksen jälkeen.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ilmaisi Twitterissä huolensa Malin väliaikaishallinnon johtajien kiinni ottamisesta.

–  Vaadin rauhallisuutta ja heidän ehdotonta vapauttamistaan, Guterres kirjoitti.

Bamakossa pyöri maanantai-iltana vahvistamattomia huhuja mahdollisesta vallankaappauksesta, mutta pääkaupunki oli tilanteeseen nähden suhteellisen rauhaisa.

Uutistoimisto AFP:n onnistui saada pääministeri Ouane pikaisesti puhelimen päähän. Lyhyen puhelun aikana Ouane ehti kertoa sotilaiden tulleen hakemaan häntä. Puhelu kuitenkin katkesi nopeasti.

Vaikka väliaikaishallinnon oli tarkoitus olla siviilihallinto, sotilailla on ollut siinä määräävä asema, mikä on herättänyt voimakasta arvostelua. Presidentiksi nousi ex-puolustusministeri Ndaw ja hänen varapresidentikseen junttaa johtanut Assimi Goita. Ndaw itse on eläköitynyt armeijan upseeri.

Ndaw’n ja Ouanen kiinni ottamista edelsi hallituksen uudelleenjärjestely, jolla oli tarkoitus vastata väliaikaishallitukseen kohdistuneeseen kritiikkiin. Väliaikaishallinnon presidentinkansliasta nimettömänä kommentoineen virkamiehen mukaan uudelleenjärjestelyn oli tarkoitus viestiä siitä, että “siirtymäajan takarajan kunnioittaminen on edelleen etusijalla”.

Armeija sai pidettyä hallussaan strategiset salkut, jotka sillä oli ollut jo ennen uudelleenjärjestelyä, mutta kaksi vallankaappausjohtajaa kuitenkin korvattiin. Lähtöpassit saivat puolustusministeri Sadio Camara ja turvallisuusministeri Modibo Kone.

Sotilaat syrjäyttivät Malin presidentin Ibrahim Boubacar Keitan elokuussa ja luovuttivat vallan väliaikaishallinnolle lopullisesti lokakuussa. Vallankaappauksen edellä maassa oli ollut viikkojen ajan mielenosoituksia, joihin osallistuneet kokivat hallinnon korruptoituneeksi.

Väliaikaishallinto lupasi viime kuussa, että maassa järjestetään perustuslaista kansanäänestys lokakuun lopussa. Vaalit puolestaan on määrä järjestää ensi vuoden helmikuussa.

Vallankaappausjohtajien ja sotilaiden asema hallinnossa on herättänyt kuitenkin huolta siitä, onko väliaikaishallinnolla tahtoa tai edes mahdollisuutta järjestää vaalit lyhyellä aikataululla.

Malissa on myös logistisia ongelmia, sillä laajoja alueita on islamistien vallassa. Mali on CIA World Factbookin mukaan pinta-alaltaan maailman 25. suurin maa.

Ennen elokuista vallankaappausta Malissa oli vallankaappaus vuonna 2012. Sitä seurasi kapina maan pohjoisosissa. Pohjoisessa on myös ollut runsaasti islamistista liikehdintää, joka on levinnyt myös naapurimaihin Burkina Fasoon ja Nigeriin.

Presidentti Keitaa vastustavia mielenosoituksia vuonna 2020 johtanut oppositioliike M5 peräänkuulutti aiemmin tässä kuussa väliaikaishallinnon hajottamista ja vaati “laillisemman” hallinnon asettamista.

M5 on kuitenkin varsin jakautunut. Kaksi M5:n alaisen puolueen jäsentä nimitettiin väliaikaishallinnon ministereiksi maanantaina.