Pikkuparlamentin puistoon Helsinkiin tuleva muistomerkki on tarkoitus paljastaa 25. marraskuuta vuonna 2023, jolloin presidentti Koiviston syntymästä on kulunut 100 vuotta.

Kilpailun järjestämisestä on vastannut valtioneuvoston kanslian asettama muistomerkkitoimikunta. Toimikuntaa on johtanut entinen pääministeri Paavo Lipponen.

Viime lokakuussa avattuun kilpailuun tuli 110 hyväksyttyä ehdotusta.

Myös kaikista aiemmin edesmenneistä Suomen presidenteistä on virallinen muistomerkki Helsingissä. Osa teoksista on nostattanut aikanaan myös jupinaa ja vitsailuakin.

Suuri äläkkä syntyi erityisesti muistomerkistä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitulle Risto Rytille (presidentti vuosina 1940–1944). Kun muistomerkkikilvan voittajaksi julkistettiin kuvanveistäjä Veikko Myllerin kaksiosainen abstrakti teos Vaaran vuodet, Myllerin teosta vastustavan Ryti-ryhmän merkkihenkilöt vaativat uutta kilpailua. Ryhmän mielestä tavallisen kansalaisen on vaikea ellei mahdoton löytää mitään yhteenkuuluvuutta sen symboliikan ja Rytin elämäntyön välillä.

Asiasta kiisteltiin aina Helsingin kaupunginhallitusta ja valtioneuvoston kansliaa myöten. Kaiken kärhämöinnin jälkeen palkintolautakunnan alkuperäinen yksimielinen päätös kuitenkin piti ja pronssisista palkeista muodostuva veistos paljastettiin Hesperian esplanadilla syksyllä 1994.

J.K.Paasikiven (presidenttinä vuosina 1946–1956) muistomerkki Helsingin Kampissa oli ensimmäinen valtionpäämiehelle tehty ei-esittävä muistomerkki. Kuvanveistäjä Harry Kivijärven tekemä, vuonna 1980 pystytetty teos Itä ja Länsi sai kansan suussa nimen Juho Kusti ja Alli. Kahdesta mustasta, sileäksi hiotusta ja kuperasta kivipaadesta koostuvan teoksen nähtiin muistuttavan presidenttiä ja tämän puolisoa.

Viimeksi muistomerkin on saanut Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen, joka valittiin tehtävään Paasikiven jälkeen. Kuvanveistäjä Pekka Jylhän Lähde-niminen teos paljastettiin Finlandia-talon viereisessä puistossa Kekkosen syntymän 100-vuotispäivänä syyskuussa 2000. Muistomerkki koostuu kolmesta osasta: teräksisestä vesialtaasta, pronssisista kahdeksan metrin korkeuteen nousevista käsistä ja Kekkosen nimestä viereisessä kalliossa.

Paljastustilaisuuteen tulleet kansalaiset tuntuivat pitävän näkemästään.

–  Kiva, että se on erilainen eikä samanlainen kuin eduskuntatalon edessä olevat isot möhkäleet. Teos kuvastaa Kekkosta hyvin, muistomerkkiä kiiteltiin.