– Me kuulemme monestakin suusta, että rahaa on ja velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Sehän olisi maailman ihanteellisin yhtälö, että näin voitaisiin elää, Niinistö aloitti.

Niinistön mukaan sellainen ajatus, että rahaa tulee paljonkin yli sen mitä todellisuudessa kykenemme tuottamaan voi olla pidemmän päälle ongelmallinen. Hän käytti ongelmasta nimeä epäyhtälö.

Niinistö viittasi kolmeen tekeillä olevaan elvytyspakettiin: EU:n elpymisrahastoon, Euroopan vakausmekanismiin ja Euroopan keskuspankin elvytykseen ja totesi rahan määrän kasvaneen keskuspankkien kvantitatiivisen elvytyksen ansiosta viime vuosikymmeninä.

Niinistö kertoi kaipailleensa uudenlaista mentaliteettia parin vuoden päähän, jolloin koronakriisin on ajateltu olevan ohi. Voimakkaasti elvytyttävän talouspolitiikan jatkumista loputtomiin hän piti mahdottomana.

– Epäilen myöskin vahvasti, että parin kolmen vuoden päästä keskusteluun tulee entistä voimakkaammin eräänlainen velkojen anteeksianto mikä tarkoittaa ikuisuusvelkoja, joita ei ole tarkoituskaan lyhentää. Jos näin käy, niin silloin on tarkkaan pidettävä huolta siitä, että luottamus rahajärjestelmään kuitenkin säilyy. Ei voi olla niin, että tyhjästä tehdään lisää rahaa ja samalla se upotetaan velkajärjestelyin tyhjään, Niinistö sanoi.

Niinistö peräsi keskustelua siitä miten luottamus talousjärjestelmään tulevaisuudessa säilytetään.

– Minä en keksi mitään muuta parempaa kuin palaamista aika sanoisinko perinteiseen talousajatteluun, joka tarkoittaa tarkkaa taloustoimintaa ja ennen kaikkea sitä, että hyvä syntyy työstä ja tuotannosta.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvosteli Helsingin Sanomien haastattelussa nostalgista paluuta puhdasoppiseen Maastrichtin sopimukseen 10 vuotta sitten menneenä junana, joka saattaisi jopa uhata euroa. Rehnin ajattelu poikkesi selvästi presidentti Niinistö julkisuudessa esittämistä näkemyksistä.

Kysyttäessä asiasta Niinistö huomautti Rehnin lukeneen myös  euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen samaan menneeseen junaan.

– Tämähän minua juuri askarruttaakin, että jos se juna sitten on mennyt, niin minkälainen asema meitä mahtaa odottaa? Luulen, että aika monien on vaikea ymmärtää tätä epäyhtälöä, että rahaa on ja velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Se voi herättää esimerkiksi sellaisen kysymyksen, että miksi ihmeessä töitä tehdään, kun kerran rahaa on?

Niinistön mukaan keskustelu seuraavasta asemasta on kokonaan käymättä.

– Totta on, että kymmenen vuotta sitten euroalueella tuo juna meni. Taisin silloinkin olla aika kriittinen. Enkä ollenkaan pidä mahdottomana sitä, että sittenkin palattaisiin ihan sellaiseen arkipäiväiseen ilmaisuun, kun tasapainoinen taloudenpito.

Niinistöltä kysyttiin myös voisiko talouspolitiikan uusi suunta uhata eurojärjestelmää ja sitä kautta Eurooppaa alueena.

Hän vastasi näkevänsä kysymyksen globaalina.

– Kyllä FED (Yhdysvaltain keskuspankki) on siinä kuin EKP:kin rahaa painanut ja levittänyt. Euroalue on ehkä herkempi pelkästään sen vuoksi, että dollarin asema on maailman valuuttana edelleenkin kiistaton ja dollariin on paljon luottamusta globaalisti. Ihan samaan mittaa euro ei ole yltänyt valuuttana.

Euroalueen erityisenä ongelmana Niinistö näki heikot valtiontaloudet ja paikoin vaikeuksissa olevan pankkisektorin.

– Meillähän 1990-luvulla nimenomaan oli kokemuksia siitä, että pankkien pelastaminen oli valtava urakka. Vielä kauheampaa olisi, että pankkisektori kaatuisi, koska silloin kaatuu jokaisen tavallisenkin ihmisen talous samantien. Euro on tässä suhteessa varmasti haavoittuvampi kuin dollari.