Suomalaisasiantuntijoiden mukaan temppu olisi vaikea, muttei mahdoton. Mitään menestymisen edellytyksiä vaihdoksella ei varmasti ole, ellei aloite luopumiseen tule 81-vuotiaalta Bidenilta itseltään.

-  Tai ainakin niin, että hänelle sanotaan kulissien takana, että nyt tässä ei ole enää mitään järkeä ja että pitää antaa tilaa muille, tutkija ja nykyinen kansaedustaja Jani Kokko (sd.) arvioi.

Turun yliopiston John Morton -keskuksen tutkijatohtorin Pekka Kolehmaisen mukaan ilman Bidenin omaa luopumista muut potentiaaliset ehdokkaat eivät aio nostaa itseään esille.

KOKON mukaan sama tilanne nähtiin jo Bidenin ilmoittaessa asettumisesta ehdolle. Kukaan demokraattipuolueesta ei halunnut haastaa häntä esivaaleissa, koska historia on osoittanut, että haastaja häviää aina presidentille. Tämän lisäksi varteenotettava vastaehdokas oman puoleen riveistä on lisännyt hajaannusta ja taannut myös sen, että istuva presidentti häviää myös lopullisen presidentinvaalin toisen puoleen ehdokkaalle.

-  Siksi ketään uskottavaa haastajaa ei ilmoittautunut, vaikka heitä kyllä olisi todellisuudessa ollut, Kokko sanoo.

Hänkään ei usko varapresidentti Harrisiin, joka on jäänyt varapresidenttinä Bidenin varjoon, eikä hän myöskään kuulu intialais-jamaikalaisena demokraattien kannalta tärkeimpiin vähemmistöihin eli mustiin tai latinoihin. Paljon parrasvaloissa ollut ulkoministeri Antony Blinken on puolestaan teknokraatti, jolla ei vaikuta olevan poliittista pyrkyryyttä, Kokko arvioi.

Vahvimmat ehdokkaat tulevat Bidenin hallinnon ulkopuolelta. Kokko nostaa esiin Kalifornian kuvernöörin Gavin Newsomin ja Michiganin kuvernöörin Gretchen Whitmerin mahdollisena ehdokasparina. Newsom on jo tehnyt näyttäviä “presidentillisiä” ulkomaanvierailuja tavaten muun muassa Kiinan presidentin Xi Jinpingin.

-  Whitmer tasapainottaisi häntä varapresidenttiehdokkaana hyvin Yhdysvaltain perinteisen teollisuuden “ruostevyöhykkeeltä” tulevana naisena, Kokko arvioi.

VAIKKA presidenttiehdokkaan vaihtaminen tässä vaiheessa olisi poikkeuksellista, vaikeaa ja riskialtista, voi se Kokon mielestä silti olla harkitsemisen arvoinen asia. Peräti 70-80 prosenttia amerikkalaisista ei nimittäin pidä kyselytutkimusten mukaan ollenkaan siitä, että maan korkeimmasta virasta ovat kilpailemassa samat vanhat miehet kuin neljä vuotta sitten.

Kansalaiset haluisivat nähdä uusia kasvoja, ja niitä voivat tarjota vain demokraatit.

-  He kykenevät siirtämään Bidenin syrjään ja ottamaan jonkun muun tilalle. Republikaaneilla sitä mahdollisuutta ei ole. Donald Trump haluaa valtaa niin paljon eikä ajattele muuta kuin itseään, ja myös puolueessa on tarpeeksi paljon Trumpille uskollisia henkilöitä, Kokko sanoo.

Eli jos demokraattien puolella tehtiin virhe siinä, että Biden ylipäänsä asettui ehdolle, niin ei republikaaneillakaan välttämättä ole syytä tyytyväisyyteen.

-  Jos he olisivat älynneet valita Nikki Haleyn presidenttiehdokkaakseen, niin Biden olisi kaatunut todella selvästi, Kokko arvioi.

Haley kehotti viestipalvelu X:ssä republikaaneja varustautumaan jo siihen, ettei Biden ole demokraattien ehdokas marraskuussa.

Kokko ennustaa äänestysprosentin laskevan selvästi tavanomaisesta, jos vaaleihin mennään vaihtoehtoina Trump ja Biden.

Toistaiseksi Trumpin leirissä voidaan kuitenkin olla tyytyväisiä ja vain seurata sivusta, miten demokraatit yrittävät korjata Biden surkeasta väittelyesiintymisestä aiheutunutta vahinkoa. Pekka Kolehmainen ei usko, että osin mikrofoni- ja yleisöjärjestelyistä CNN:n väittelyssä johtunut Trumpin suhteellisen hillitty esiintyminen olisi merkki pysyvästä muutoksesta – se kun ei vetoaisi hänen ydinkannattajakuntaansa.

-  Sitä Trumpin muuttumista valtiomieheksihän tässä on odotettu jo pian yli kahdeksan vuotta, joten en usko, että se ihan heti tapahtuu, Kolehmainen naurahtaa.

Niilo Simojoki/STT