Politiikka
12.12.2016 10:19 ・ Päivitetty: 12.12.2016 10:19
Professori Anu Kantola kehottaa virkamiehiä laajentamaan kuultavien joukkoa, muun muassa potilasjärjestöjen ääni ei kuulu kunnolla lainvalmistelussa – Katso Top-10 supervaikuttajien lista!
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan monissa kansalaisjärjestöissä koetaan, etteivät ne tule kuulluksi poliittisten päätösten valmistelussa. Lakeja valmistelevat virkamiehet ovat eniten vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Noin 47 prosenttia kaikista virkamiesten mainitsemista järjestöistä edusti elinkeinoelämää.
Huonoimmassa asemassa ovat kansalaisjärjestöt, vapaa-ajan järjestöt ja ammatilliset ja tieteelliset seurat. Näistä järjestöistä vain alle kolmasosa on tyytyväisiä siihen, miten niitä kuullaan päätösten valmistelusa
Tutkimushankkeen johtajan, professori Anu Kantolan mielestä ”vanha Suomi ja vanhat järjestöt jyräävät”.
– Meidän pitäisi olla sillä tavalla hereillä, että me saamme tämän kansalaisyhteiskunnan myöskin mukaan, hän sanoo Demokraatille.
Keskittyminen on osin luonnollista, mutta Suomessa resursseiltaan pienten ja isojen järjestöjen erot pääsyssä valmisteluun ovat suurempia kuin verrokkimaissa Tanskassa ja Isossa-Britanniassa.
Kantolan mielestä nimenomaan virkamiesten pitäisi miettiä, keitä he kuulevat.
– Heidän pitäisi laajentaa sitä joukkoa. On kuitenkin aika huolestuttavaa, että vain viidennes kansalaisjärjestöistä on tyytyväisiä siihen, miten he pääsevät mukaan.
Lisää aiheesta
Asennetasolla virkamiehet pitävät tärkeänä, että kuuleminen olisi laajaa.
– Ennemminkin kysymys on resursseista ja ajasta. Resurssipula vaivaa, virkamiehiä on vähennetty aika reippaasti ja sitten on kiire.
Potilasjärjestöjen ääni ei kuulu.
Kuulluksi tulemisen epätasaiseen jakautumiseen vaikuttavat myös vakiintuneet kontaktit.
– Sitten elinkeinoelämällä on yksinkertaisesti rahaa käyttää edunvalvontatyöhön ja tietenkin näillä isoilla liitoilla on sitä rahaa ja eniten väkeä tekemässä vaikuttamista.
Kantola valittaa, että esimerkiksi potilasjärjestöjä kuullaan vähän.
– Potilasjärjestöt ovat minusta tosi tärkeä ryhmä. Sehän tässä on, että jos se raha alkaa painaa siellä kovasti, valmistelu ei välttämättä heijasta kansalaismielipidettä.
Tutkimuksessa nousi esiin joukko suuria supervaikuttajia, jotka pitävät eniten yhteyttä virkamiehiin lakien ja asetusten valmistelussa. Supervaikuttajien kahden kärki on Suomen Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK (Katso TOP-10 lista alta).
Isot vaikuttaja ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin kansalaisjärjestöt.
– Se indikoi sitä, että siellä varmaan tulospuolellakin sitten syntyy, jos ollaan tyytyväisiä siihen, miten vaikutustyö toimii.
Helsingin yliopiston juuri ilmestyneestä tutkimuksesta Kaikki mukaan? Avoin hallinto ja uudet osallistumismuodot (KAMU) selvitettiin, miten järjestöt pääsevät vaikuttamaan lakien ja asetusten valmisteluun.
Kyselyihin vastasi lähes 1500 valtakunnallista järjestöä ja 256 säädösten valmisteluun osallistuvaa virkamiestä vuodenvaihteessa 2015–2016. Lisäksi tutkijat haastattelivat järjestöjen edustajia ja virkamiehiä.
Raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet valtiotieteiden tohtori Juho Vesa ja professori Anu Kantola.
SUPERVAIKUTTAJAT TOP-10
Eniten vuorovaikutuksessa virkamiesten kanssa (Kantola & Vesa):
1. Suomen Kuntaliitto
2. Elinkeinoelämän keskusliitto EK
3. MTK
4. Metsäteollisuus ry
5. Suomen luonnonsuojeluliitto
6. Akava
7. SAK
8. Suomen Yrittäjät
9. FK
10. SLC
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
12.12.2016 09:23
EK, MTK ja Kuntaliitto lobbaavat tykimmin – kansalaisjärjestöt joutuvat usein pettymään