Hiilamo arvelee, että hyvinvointialueiden yhdistäminen on tulevan hallituksen pöydällä kauden loppupuolella.

-  Heikoiksi tiedetyille alueille on reilua antaa mahdollisuus yrittää järjestää palveluita muutaman vuoden ajan. Sen jälkeen ei arviointimenettelyssä ja aluejakoselvityksissä pidä viivytellä, Hiilamo sanoo STT:lle.

Lakiin on sisäänkirjoitettu mahdollisuus, että alueita voidaan yhdistää toisiin, jos ne eivät pärjää.

Valmistelun aikaisemmissa vaiheissa ainakin kokoomus on ollut sitä mieltä, että alueiden määrä on liian iso. Myös SDP on puhunut riittävän suurista väestöpohjista.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät vuoden alussa kunnilta 21 hyvinvointialueen järjestettäviksi. Lisäksi järjestämisvastuu säilyi Helsingin kaupungilla, ja Hus-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä.

PIRKANMAAN hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola peräänkuuluttaa tulevaa hallitusta antamaan alueille työrauhan muutamaksi vuodeksi.

-  Uudistuksen lähtökohtia ei pidä nyt heti lähteä muuttamaan. Lainsäädännön mahdollisia virheitä toki kannattaa korjata, niitä voi aina olla näin isossa reformissa.

Sekin, pitääkö joitakin alueita yhdistää, nähdään sitten myöhemmin, hän sanoo.

-  Työvoimapula esimerkiksi on sellainen haaste, ettei se välttämättä alueiden yhdistämisellä ratkea, koska koko maassa on absoluuttinen pula henkilöstöstä.

Pirkanmaa on suurin hyvinvointialue, ja moneen muuhun verrattuna sillä menee suhteellisen hyvin. Erhola on työskennellyt aiemmin THL:n ylijohtajana.

Pandemian aiheuttamaa taakkaa on Pirkanmaallakin Erholan mukaan pystyttävä purkamaan sekä erikoissairaanhoidosta että mielenterveys- ja päihdepalvelujen puolelta lähivuosina. Riittävä rahoitus ja jollakin konstilla riittävä henkilöstö siihen tulee taata.

PROFESSORI Hiilamo nostaisi tulevan hallituksen harkittavaksi myös tällä kaudella odottelemaan siirretyn maakuntaveron.

Häntä huolestuttaa, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu suurelta osin palveluiden tarpeeseen. Riskinä Hiilamon mielestä on, että alueilla ei ole kannustimia hoitaa ihmisiä tehokkaasti, koska palveluiden tarpeen väheneminen tietäisi vähemmän rahaa valtiolta.

-  Palveluiden järjestäjällä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa paitsi menoihin myös tuloihin. Verorasitus olisi kevyempi, jos alueet onnistuisivat paremmin siinä omassa tehtävässään. Se antaisi itsenäisyyttä päätöksentekoon.

Hiilamo viittaa Ruotsiin, jossa vastaava vero on käytössä.

-  Toki näissä on aina riskinsä, mutta on siinä myös mahdollisuuksia. Yleensä tiedetään, että mitä enemmän on erilaisia veroja, sillä on taipumus nostaa veroastetta. Toisaalta tiedetään, että esimerkiksi Ruotsissa maksetaan tuloveroa kolmelle eri tasolle ja siellä sitä on pidetty ihan hyvänä järjestelynä.

Ruotsissakin maakunnat vastaavat pääosin terveyspalveluista.

Muun muassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat vastustaneet maakuntaveroa, koska uskovat sen nostavan kokonaisveroastetta lupauksista huolimatta. Keskustakin asettui vastustamaan veroa tällä hallituskaudella.

Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Erholan mielestä tarveperustaisen mallin hyvä puoli on, että se kohtelee hyvin erilaisessa asemassa olevia alueita lähtökohtaisesti merkittävästi tasa-arvoisemmin ja yhdenvertaisemmin kuin aiempi rahoitusmalli.

-  Haaste on kokonaisrahoituksen riittävyydessä, mutta toisaalta sitäkin arvioidaan vuositasolla.

Myös Erholan mielestä maakuntavero kannattaa pitää mukana keskusteluissa, mutta hänellä ei ole siihen yksiselitteistä kantaa. Rahoituksen määrä vuodelle 2023 ja 2024 on alueille vielä epäselvä.

-  Rahoituksen kokonaisuudesta ja johtamisen sekä ohjauksen onnistumisesta on kiinni, millainen tästä mallista lopulta tulee. Nythän meillä on hybridimalli, jossa valtio rahoittaa, ja silti on hyvinkin vahva aluedemokratia. Voisi tietysti vielä lisätä demokratiaa, jos olisi edes jonkin suuruinen verotusoikeus.

Erholan viesti tulevalle hallitukselle on, että jos tehdään uutta velvoittavaa lainsäädäntöä jostain palvelusta, se täytyy myös täysimääräisesti rahoittaa. Hän viittaa tällä muun muassa kokoomuksen ajamaan terapiatakuuseen.

JULKISIA terveyspalveluita tällä hetkellä kuormittavien jonojen purkamiseen professori Hiilamo ottaisi avuksi yksityiset terveysasemat. Hän ehdottaa palvelusetelien käyttöönottoa perusterveydenhuoltoonkin.

Hänen mukaansa iso osa resursseista on tällä hetkellä kiinni yksityisissä terveysasemissa ja on vaikea nähdä, miten resurssia voisi sieltä siirtää niin paljon julkisiin terveyskeskuksiin, että jonot saataisiin purettua.

-  Ainakin nyt väliaikaisesti palvelusetelit ja yksityisen sektorin resurssien käyttäminen voisi tuoda nopeimmin helpotusta siihen tilanteeseen.

Hoitajapulan ratkaisemiseksi pidemmällä aikavälillä tarvittaisiin Hiilamon mielestä kansallinen yli hallintorajojen ulottuva ohjelma, jossa olisi mukana työvoimahallintoa, maahanmuuttohallintoa ja opetushallintoa.

-  Se on iso yhteiskunnallinen kysymys, ja siihen pitäisi tarttua voimakkaasti. Millään yksittäisillä pienillä toimenpiteillä se ei ratkea.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi halutuista osaajista kilpailee moni muukin maa, eikä ole itsestäänselvyys, että Suomessa ongelmaa saataisiin korjattua työperäisellä maahanmuutolla, vaikka sitä haluttaisiinkin toteuttaa.

Myöskään Erholan mukaan työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ongelmaa kuin osittain. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen lisäämistä, hoitajamitoituksien uudelleen arviointia ja joustoa eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon.

Erholan mukaan myös yksityisten palvelujen hinnat ovat merkittävästi kasvaneet ja kun työvoiman saatavuus on vaikeaa, joudutaan julkisella puolella maksamaan varsin paljon vuokratyövoimasta.

Tuottavuutta puolestaan saadaan hänen mukaansa muun muassa siitä, että katsotaan tarkemmin, missä palveluja on ja mihin aikaan ja ovatko esimerkiksi sairaansijat tarkoituksenmukaisessa käytössä.

KUSTANNUKSIA saisi Hiilamon mielestä hillittyä myös tietojärjestelmiä yhdenmukaistamalla.

-  Tällä hetkellä hyvinvointialueet käyttävät ihan järkyttävän isoja määriä rahaa tietojärjestelmien hankkimiseen, ja ne hankitaan eri toimittajilta. Tuntuu hassulta, että näin pienessä maassa on näin monta erilaista tietojärjestelmää ja tietojärjestelmätoimittajaa.

Hiilamo ja Erhola uskovat, että esimerkiksi etävastaanotoilla olisi mahdollisuuksia saada säästöjä aikaan.

Toistaiseksi yksityiset toimijat ovat olleet paljon ketterämpiä digitalisaationkin hyväksikäytössä. Erholan mielestä julkisen puolen pitäisi pystyä hyödyntämään yksityisellä kehitettyjä järjestelmiä

-  Muutenkin jatkossa alueiden on tarkoin arvioitava, mikä osa julkisesta palvelusta on sellaista, että sitä kannattaa myös tuottaa julkisella ja mikä on tarkoituksenmukaisempaa tuottaa yksityisellä.

Sanna Nikula / STT