Suomessa linja huumeiden käytön rangaistavuudesta vahvistettiin vuoden 1972 huumausainelaissa, kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori emeritus Pekka Hakkarainen artikkelissaan, joka julkaistiin tällä viikolla teoksessa Parempaa päihdepolitiikkaa – Rangaistuksista hoidon poluille (Gaudeamus).

-  Nixonin huumeidenvastainen sota on kansainvälisesti todettu totaalisen epäonnistuneeksi. Suomessa rangaistavuudesta säädettiin alun perin, koska käytön aloittamista haluttiin hillitä, Hakkarainen sanoo STT:lle.

Toisin kävi: 30 vuodessa jotain huumetta käyttäneiden suomalaisten määrä on viisinkertaistunut.

HAKKARAISEN mukaan keskustelua aiheesta hankaloittaa se, että huumeiden käytön dekriminalisointi sekoitetaan helposti huumeiden laillistamiseen. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että huumeiden käyttö ja hallussapito otetaan pois rikoslaista, jolloin ne eivät enää ole rikoksia eikä niistä siten myöskään rankaista, Hakkarainen sanoo. Huumeiden laillistaminen taas sisältää myös tuotannon ja myynnin vapauttamisen.

-  Se, että käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin, ei tee yhteiskuntaa asiassa kädettömäksi. Käyttö voitaisiin ottaa vaikka järjestyslakiin, jossa voidaan säädellä, ettei aineiden käyttö esimerkiksi julkisilla paikoilla ole sallittua.

MITEN rangaistavuudesta luopuminen sitten vähentäisi huumeiden käyttöä?

Ensinnäkin se madaltaisi kynnystä ottaa huumeiden käyttö puheeksi palveluissa ja siten helpottaisi hoitoonpääsyä, Hakkarainen sanoo.

-  Mitä varhaisemmassa vaiheessa huumeita käyttävät ihmiset saavat apua, sitä parempi.

Vaikutuksiltaan merkittävämpi muutos liittyy huumeiden kysyntään. Hakkaraisen mukaan aktiivisin seitsemän prosenttia kannabiksen käyttäjistä kuluttaa lähes 70 prosenttia Suomen markkinoilla liikkuvasta kannabiksesta. Jos nämä suurkuluttajat saadaan edes vähentämään käyttöään, se vähentäisi myös huumeiden kysyntää.

-  Tarjonnan rajoittaminen on haasteellista. Kun paljastetaan iso huumeliiga, oven takana on jo seuraava odottamassa. Jos saamme kysyntää vähenemään, sillä olisi vaikutuksia markkinoille tulon kiinnostavuuteen.

Huumeiden parista pois pääseminen kuitenkin vaatii hoitoonpääsyn helpottamista. Sitä edistäisi käytön rangaistavuudesta luopuminen.

-  Olisi tärkeää, ettei käyttäjiä kohdeltaisi rikollisina vaan ihmisinä, jotka tarvitsevat apua.

VIIME vuosina huumepolitiikka on ollut Suomessa paljon esillä. Heinäkuussa 2022 huumeiden käyttötilakokeilua koskeva kansalaisaloite ylitti eduskuntakäsittelyyn vaaditun 50  000 allekirjoittajan rajan, ja tämän vuoden huhtikuussa saman teki kannabiksen laillistamista ajava kansalaisaloite.

Rangaistavuudesta luopuminen onkin lopulta poliittinen kysymys.

-  On kysymys siitä, miten poliittiset päättäjät haluavat näitä ihmisiä kohdella, Hakkarainen sanoo.

Kuinka todennäköisenä hän näkee sen, että Suomi luopuu käytön rangaistavuudesta lähitulevaisuudessa?

-  Kyllä me siitä luovumme. Pidemmän päälle tämä ei ole kestävää politiikkaa. Tällä menolla ongelmat vain kasvavat, ja jossain vaiheessa muutos täytyy tehdä. Mitä aikaisemmin, sen parempi.