Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Uutiset

Professori Juho Saari Porissa: ”Hyvinvointivaltion tavoitteena kaikille pysyvästi vähän parempi elämä”

Leena Peltoniemi
KSR:n asiamies Ulla Vuolanne ja professori Juho Saari

TSL Porin seudun opintojärjestön järjestämä neljäs keskusteluilta veti väkeä paikalle lähes 60 henkeä Porin yliopistokeskuksessa viime torstaina. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja köyhyysongelman ratkaiseminen -keskustelun alustajana toimi professori Juho Saari.

Susanna Virkki

Saari on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Tampereen yliopistossa. Saaren tutkimuksellinen mielenkiinto kohdistuu hyvinvointiin ja hyvinvointivaltioon. Hän on tutkinut muun muassa suomalaisten onnellisuutta ja huono-osaisuutta. Saari on valittu Vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijäksi.

Huono-osaisuuden notkelmia vaurastumisesta huolimatta

Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaisen yhteiskunnan ääripäät ovat etääntyneet toisistaan niin paljon, että hyväosaiset eivät oikeasti tunne heikossa asemassa olevien elämäntilannetta. Esimerkiksi valtaväestön mielestä leipäjonoissa seisovat lähinnä alkoholistit ja sosiaalipummit. Tutkimusten mukaan he ovat kuitenkin enimmäkseen ikääntyneitä tai pienen eläkkeen turvin sinnitteleviä ihmisiä, jotka asuvat yksin vuokralla ja elävät perusturvaetuuksien varassa.

Väestöryhmien välinen eriarvoisuus ja luottamuksen puute lisäävät sosiaalisterveydellisten ongelmien määrää. Leipäjonot ja muut samankaltaiset huono-osaisuuden notkelmat kertovat siitä, että yhteiskunnan perusrakenteessa on vikoja, jotka olisi syytä korjata. Suomi vaikuttaa monella tavalla vakaalta ja sopeutumiskykyiseltä maalta. Vaurastuminen näkyy elintason kasvuna, mikä puolestaan on kohentanut väestön elämänlaatua ja muokannut elintapoja terveellisiksi. Suomi on myös yksi sosiaalisesti oikeudenmukaisimmista EU-maista.

”Kuitenkin vaurauden keskellä on kolikon toinen puoli eli se, etteivät kaikki ole päässeet mukaan myönteiseen kehitykseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on krooninen taipumus määritellä heikossa asemassa olevat ihmiset yhdellä tavalla. Tutkimuksessa kuitenkin havaitaan, että he ovat varsin heterogeeninen, hajanainen ihmisryhmä”, Saari toteaa.

Ihmisiä ei tulisi määritellä pelkästään heidän elämäntilanteensa kautta, koska yhteiskuntaryhmien sisälläkin on moninaisuutta. Myös heikompiosaisten keskuudessa joillain menee paremmin ja toisilla huonommin. Jotkut selviävät pahoista kolhuista hyvin, toiset taas lannistuvat vähäisistäkin vastoinkäymisistä. Kotitalouksienkin sisällä on merkittävästi vaihtelua, sillä samasta perheestä voi lähteä monenlaista elämänpolkua. Suomessa on myös ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta kärsiviä ryhmiä.

Pahimmillaan eriarvoisuuden kehittyminen alkaa jo ennen syntymää ja kertyy koko elinkaaren ajan. Edeltävien sukupolvien ongelmat eivät kuitenkaan automaattisesti määritä ihmisten hyvinvointia ja tulevaisuutta. Huono-osaisuuden ketjun katkaisemiseksi tarvitaan vahva ja laaja yhteiskunnan tahtotila.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka hyvinvointivaltion perustana

Saaren mielestä on varsin aiheellista pohtia, miten suomalaisen yhteiskunnan noin 75 miljardin euron kokonaisuutta hoidetaan eli miten rahat käytetään hyvinvointivaltiossa. Hyvinvointivaltio nojaa sosiaali- ja terveyspoliittiseen tutkimukseen, joka osallistuu sekä uudistusten valmisteluun, päätöksentekoon, toimeenpanoon että seurantaan. Lisäpainetta aiheuttaa se, että julkisen talouden haasteet vaikuttavat sosiaali- ja terveyspolitiikkaan.

”Kun julkinen talous velkaantuu ja syntyy alijäämää, niin leikataanko julkisen talouden sisällä sosiaali- ja terveysmenoista vai mistä menoista? Tulevaisuudessa kaikki tuet tulevat olemaan ongelma, ja valtion osuus rahoituksesta pitäisi hoitaa muulla tavalla”, Saari pohtii, mutta rauhoittelee kuulijakuntaa, että ”Suomella on yli 100 vuoden kokemus sosiaali- ja terveyshuollosta, joten kyllä tästä selvitään. Näin stabiili järjestelmä ei tuosta vaan tuhoudu.”

Vaalikausi lähenee. Nyt pitäisi eduskuntavaaliehdokkaiden keskittyä miettimään, miten nykyisiä resursseja voisi käyttää entistä tehokkaammin. Tavoitteena tulisi olla kaikille pysyvästi vähän parempi elämä. Sekin, että Suomi on jo viidettä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa, velvoittaa toimimaan kaikkien hyväksi. Tosin onnellisuus- tai tyytyväisyyskyselyiden tulokset nähdään uudessa valossa, kun selviää, etteivät huono-osaisimmat yleensä edes vastaa niihin.

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Tulevaisuusakatemiaa tukevat Kansan Sivistysrahasto KSR ja Työväen sivistysliitto TSL.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE