Keväällä maskeja ei niiden saatavuuteen ja tehoon liittyvien epäselvyyksien vuoksi suositeltu. Syyskesällä tilanne muuttui. Nyt kasvomaskeja suositellaan muun muassa liikennevälineissä, kaupoissa ja julkisissa sisätiloissa.

Keskustelun myötä esiin ovat nousseet myös viranomaisten toimivaltuudet. Olisiko terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL voinut suositella maskien käyttöä keväällä itsenäisesti? Demokraatti kysyi asiaa valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiaiselta.

THL on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tulosohjaama itsenäinen viranomainen. Rautiaisen mukaan THL:n suhde ministeriöön on vapaampi kuin esimerkiksi Opetushallituksen suhde opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM).

– THL-laissa ministeriöllä ei tällaista oikeutta ole. Vaikka THL on STM:n alainen, se on itsenäisempi kuin Opetushallitus. Lainsäätäjä on nähnyt tärkeäksi, että THL:lle annetaan itsenäisyyttä, Rautiainen sanoo.

Kysymys maskisuosituksesta edellyttää myös tartuntatautilain tulkitsemista. Lain 7. pykälässä määritellään STM:n ja THL:n roolit.

Suunnittelu, ohjaus, valvonta, häiriötilanteiden uhkaan varautuminen ja niiden johtaminen ovat ministeriön tonttia. THL tukee ministeriötä asiantuntemuksellaan ja vastaa epidemiologisesta seurannasta. THL:n tehtävä on myös antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Sekä STM että THL ovat tehtävissään itsenäisiä.

Rautiaisen mukaan THL olisi voinut antaa maskisuosituksen itsenäisesti, mutta asiaan tuo epäselvyyttä se, miten STM:n tartuntatautilain mukainen johtajan rooli määritellään.

– Missä määrin STM voi johtaa THL:n tiedotustoimintaa, Rautiainen kysyy.

Se, oliko maskeja saatavilla keväällä suomalaisille, ei Rautiaisen mukaan liity THL:n lakisääteiseen ohjeiden antamiseen. Viranomaisen varautumisvelvollisuus on eri asia kuin suosittaminen tai suosittamatta jättäminen. Rautiainen rinnastaa tilanteen kondomien saatavuuteen ja HI-viruksen torjuntaan.

– Asiantuntijaviranomaisen pitää kertoa väestölle, että suojautuminen tartuntataudilta on järkevää tehdä tietyllä tavalla. Jos maailmaan iskisi valtava lateksipula emmekä saisi tarvittavaa määrää kondomeja, THL:n tehtävänä olisi siitä huolimatta kertoa, että kondomi on tärkeä väline HIV:n torjunnassa. Tartuntataudin torjuntaan tarvittavien suojavälineiden kuten maskien tai kondomien saatavilla oloon liittyvät kysymykset ja väestön neuvominen tartuntojen ehkäisemisestä on pidettävä toisistaan erillään.

THL:n johto on pitänyt julkisuudessa esillä ajatusta, jonka mukaan valmiuslaki olisi suitsinut THL:n päätöksentekoa maskikysymyksessä. Rautiaisen mukaan ajatus on virheellinen.

– Valmiuslaki ei muuta toimivaltasuhteita. Tulemme tässä johtamisen käsitteen ongelmiin, jotka liittyvät myös ministeriöiden ja aluehallintovirastojen (AVI) suhteisiin.

Julkiseen hallintoon on Rautiaisen mukaan pesiytynyt johtamisterminologiaa, joka ei toimi oikeudellisten valtasuhteiden näkökulmasta. Viranomaisten toimivaltarajoja ei johtamisesta tai tulosohjaamisesta puhuttaessa enää kyetä tarkasti erottamaan.

– Maskiasetelma on nyt noussut meillä esiin, mutta en pidä tätä meidän suurimpana epäselvyytenämme. Paljon suurempaa hämäryyttä liittyy rajaliikenteeseen tai AVIen ohjaukseen liittyviin kysymyksiin. Mikä se ministeriöstä lähtenyt ohjauskirje oikeudelliselta luonteeltaan on, jolla itsenäiset Avit on saatu tekemään samanlaisia päätöksiä? Rautiainen kysyy.

– Jos katsotaan miten tosi itsenäisiä aluehallintovirastoja, puoli-itsenäistä THL:ää ja hyvin epäitsenäistä Opetushallitusta on ohjattu, havaitaan, että niitä on ohjattu samalla tavalla. Valtioneuvosto ei ole lainkaan välittänyt siitä, että ne on oikeudellisesti järjestetty hyvin eri tavoin.

Oikeudellisesta sekavuudesta on erikoinen seuraus myös maskisuositusten kannalta. AVIt voivat rajoittaa yleisötilaisuuksia tartuntatautilain 58. pykälän nojalla. Laki ei estä ministeriöstä antamasta aiheesta lisäohjeita, joten STM on ohjannut aluehallintovirastoja noudattamaan THL:n ja OKM:n ohjetta. Sieltä on peräisin muun muassa ajatus 1-2 metrin turvaetäisyydestä ja hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.

– THL-OKM-ohje tehtiin toukokuun alussa eikä sitä ole päivitetty sen jälkeen kertaakaan ennen syyskuun loppua. Ohjeessa ei puhuttu alun perin maskeista sanaakaan. Nyt niissä viitataan lyhyesti THL:n maskisuosituksen olemassaoloon.

Avien käsissä ohje on Rautiaisen mukaan muuttunut suosituksesta oikeudellisesti velvoittavaksi. Seuraukset ovat eriskummallisia ja ristiriitaisia. Pitkään velvoittavassa ohjeessa ei puhuttu maskeista mitään, mutta kesällä annetussa suosituksessa niitä kehotettiin käyttämään. Nyt velvoittavan ohjeen sisällä on viittaus ei-velvoittavaan maskisuositukseen.

– Tämä on oikeudellisesti hyvin epätyydyttävää. Kesäkuusta lähtien STM, THL ja OKM ovat lisäksi kertoneet, että heidän oikeudellisesti velvoittavaa AVI-ohjettaan on rikottava yleisötilaisuuksissa, koska siinä ohjeistetaan toisin kuin he suosittavat esimerkiksi etäisyyksien pitämisen osalta. Miksi THL ja OKM eivät muuttaneet velvoittavaa ohjettaan ennen syyskuun loppua? Miksi ne edelleen viestivät ohjeesta hieman toisin kuin siinä lukee?

Rautiainen epäilee, että taustalla olevat syyt ovat inhimillisiä. THL:ssä ei välttämättä ymmärretty, että heidän ohjeensa muuttuu AVIen käsissä velvoittavaksi.

Rautiainen pohtii olisivatko tapahtumanjärjestäjille tai teattereille annetut ohjeet sallineet suurempia yleisömääriä, jos maskisuositus olisi päivitetty oikeudellisesti velvoittavaksi kesällä.

– Jos maskien käyttöön olisi velvoitettu, olisivatko yleisörajoitukset voineet olla löyhempiä? Ja jos ne olisivat voineet olla löyhempiä, olisiko esimerkiksi Tampereen työväen teatterin suurella näyttämöllä voinut olla tiheämmin katsojia? Jos viranomainen on laiminlyönyt suhteellisuuspunninnan, silloin se on aiheuttanut vahinkoa esimerkiksi TTT:lle, Rautiainen sanoo.

TTT kertoi viime viikolla lomauttavansa koko henkilöstönsä.

Rautiainen pitää mahdollisena, että elinkeinonharjoittamiseen puuttuminen ei välttämättä ole ollut oikein mitoitettua.

Voisiko esimerkiksi joku yritys haastaa viranomaiset oikeuteen, jos ohjeiden epäselvyydestä on seurannut tappiota tai konkurssi?

– Mitä pidemmälle me tätä aikaa menemme, sitä todennäköisemmin tuollainen asetelma voi tulla.

– Kaikki on niin hiivatin epäselvää, eihän me voida jatkaa toimintaa näin. Toimijoilla on käytössään nyt apparaatti, jossa he säätävät säätönuppeja sinne tänne sokkona eivätkä he itsekään ymmärrä mitä tapahtuu, Rautiainen sanoo.

Käynnissä olevaa maskikeskustelua Rautiainen pitää historiattomana.

– Olen hieman surullinen sen keskustelun suhteen mikä nyt on käyty. Emme edes yritä ymmärtää miksi olemme tässä kohtaa ja haemme jonkinlaisessa historiattomassa tilanteessa konnaa.

– Oikeasti kyse on siitä, että lukuisat hallitukset ovat vuosikymmeniä osallistuneen toimintaan, joka on tehnyt sääntely-ympäristöstä tällaisen. Oikeustieteellinen tutkimus on vuosikymmeniä huomautellut, että sääntelyyn pitäisi saada selkeyttä pahanpäivän varalle. Ei voi rakentaa vain hyvän päivän mallia.

– Olemme rakentaneet itse tämän epäselvyyden, jossa kaikki toimijat nyt elävät. Poliittisesti keskeinen kysymys olisi syyllisten etsimisen sijaan sen pohtiminen miten voimme siirtyä oikeusvaltiollisuutta aidosti kunnioittavaan toimintakulttuuriin.