Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi vuonna 2017 kunnilta Kelan hoidettavaksi.

– Kun toimeentulotuen Kela-siirto tapahtui, etuusohjeista oli kymmeniä versioita ja niitä päivitettiin jatkuvasti. Prosessi on hyvin läpinäkymätön. Miten ohjeet annetaan, millä perusteella ja kuka ne antaa? Kun on kyse näin isosta asiasta kuten viimesijaisesta turvasta ja siitä miten pienillä rahoilla pitäisi tulla toimeen, se on iso asia, Hiilamo sanoo tänään ilmestyvässä Demokraatin aikakauslehdessä.

Hiilamon mukaan Kelan vahvuutena on kyky ohjeistaa selkeästi tilanteita, jotka toimivat kaavamaisesti samalla sapluunalla.

Kritiikin ytimessä on Kelan asema eläkelaitoksena, jonka perustehtäviin sosiaalityö ei lainkaan kuulu.

Hiilamo kuului taannoin Kelaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuutta selvittäneeseen asiantuntijaryhmään. Sosialidemokraatteja edusti ryhmässä sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi, joka kertoo aikanaan vastustaneensa perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan. Siirtoa rummuttivat Arajärven mukaan pitkään muun muassa sosiaalialan järjestöt.

– Vastustukseni liittyi siihen, että toimeentulotuki ei etuutena sovi Kelan hoidettavaksi. Asia ratkaistiin jakamalla tuki kahtia. Kelaan meni vain perustoimeentulotuki.

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien hoidettavaksi.

– Ihmiset, jotka tarvitsisivat muutakin kuin rahaa, voivat nyt välttää sosiaalityön tai hyppäävät kahdella luukulla. Kelalla on heikko asiantuntemus ohjata ihmisiä sosiaalityön piiriin. Heikoimpien kohdalla yhdenvertaisuus vaatii harkintaa, Arajärvi sanoo.

Sekä Hiilamo että Arajärvi pitäisivät perusteltuna Kelan nykyisen aseman purkamista. Samaa mieltä oli myös asiantuntijatyöryhmän enemmistö. Arajärvi perustelee näkemystään historialla.

– Perusteita, joilla Kela sai asemansa vuonna 1936, ei ole enää olemassa.

Kansaneläkejärjestelmä luotiin alun perin henkilökohtaisten säästötilien varaan. Arajärven mukaan Kelalle arvioitiin kertyvän säästötilien myötä niin valtavia rahasummia, että rahat haluttiin suojata hallituspolitiikalta. Laitoksesta tehtiin suoraan eduskunnan alainen. Rahaa ei kuitenkaan kertynyt kovin paljoa ja lopulta sota ja inflaatio söivät ne.

– Vuonna 1956 luotiin suurin piirtein nykyinen kansaneläkejärjestelmä, jossa tosiasiassa sosialisoitiin ne kertyneet varat, Arajärvi sanoo.

Nykyisin valtio rahoittaa Kelan toiminnasta kolme neljäsosan. Lisäksi Kelassa on kuntien rahaa. Oman omaisuuden tuoton osuus on yksi prosentti.

– Sairausvakuutuksissa on työnantajien ja palkansaajien rahaa, jota kerätään vuosittain suunnilleen sama määrä mikä sitä menee. Eli tämä kaikki on poistanut erityisaseman perusteet. Kela on kuin mikä hyvänsä valtion viranomainen, Arajärvi sanoo.

Poliittisesti Kela on ollut erityisen rakas keskustalle, koska maatalousyrittäjät ovat heikoin ansiosidonnaisen turvan varassa, kun eläkemaksut ovat matalat. Maalaisliitto ja keskusta ovat tästä syystä kannattaneet universaaleja, kaikille kuuluvia etuuksia. Tasaeläkejärjestelmä on yksi niistä. Yrittäjäeläkkeen lisäksi maanviljelijät saavat käytännössä aina kansaneläkettä.

Työeläkejärjestelmään keskusta ei pääse vaikuttamaan toisin kuin palkansaajaliikettä lähellä olevat vasemmistopuolueet tai työnantajia lähellä oleva kokoomus. Keskustalle jää Kela. Lähes kaikki Kelan pääjohtajat ovat olleet ainakin lähellä keskustaa.

Asiantuntijatyöryhmää on seurannut kansanedustajien oma työryhmä, joka pohtii parhaillaan Kelan erityisaseman tulevaisuutta. Ryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.).

Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä on pohdinnassa toimeentulotuen uudistaminen. Ryhmät eivät kuitenkaan linkity toisiinsa ja Kelan asema on eduskunnassa kuuma peruna, jonka muuttamista vastustavat muutkin kuin keskusta.

Kelan pääjohtajan nimittää presidentti, hallituksessa istuu mandaattipaikoilla muun muassa MTK, SAK ja EK. Kelan valtuustossa pitävät majaansa kansanedustajat.

Pentti Arajärvi pitäisi prosessia isona, jos Kelasta tehtäisiin tavanomainen valtion laitos. Se vaatisi perustuslain muuttamista. Muun muassa Kelan vakuutuspiirit pitäisi jotenkin yhdistää valtion aluehallintoon.

– Meidän työryhmämme tehtävä oli nostaa Kelan asema keskusteluun. Nyt se halutaan saada keskusteluun eduskunnassa. Tämä on poliittisesti vaikeaa, Arajärvi sanoo Demokraatin aikakauslehdessä.

Lue koko juttu Demokraatti 10/21:stä digipalvelussa.