Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

PS:n Mäkelä sanoo nyt suoraan: “Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko luottamus tai loppu”

Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että perussuomalaisten Tampereen juuri alkaneessa viikonloppuisessa puoluekokouksessa keskeistä on yhteishengen löytäminen ja vahvistaminen.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Tässä on nyt ollut melkoinen vauhti kevään ja kesän mittaan – vaalivoitto, hallitukseen meno ja julkisuuskohu. Epäilen, että se on yhdistänyt puolueväkeä ja siltä se näyttää täällä tämä ilmapiiri, Mäkelä toteaa Demokraatille Tampereella.

Iltapäivällä Tampereella on luvassa EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelu.

Perussuomalaisten EU-politiikkaa käsittelevässä ohjelmassa vuodelta 2019 lukee, että ”perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa.” Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on kuitenkin todennut, että puolue ei aio edistää Suomen EU-eroa hallituksessa.

Mäkelä kertoo, että puoluekokouksessa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio pitää EU-ohjelmasta avauspuheenvuoron, jonka jälkeen on keskustelu siitä, mitä muun muassa eurovaaliohjelmaan halutaan.

Mäkelä sanoo, että perussuomalaiset haluavat pitää sen mahdollisuuden olemassa, että EU:sta erottaisiin pitkän aikavälin kuluessa. Siitä eroamisestakin on Mäkelän mielestä voitava keskustella:

– Me emme lähde sille linjalle, että EU-jäsenyys olisi Suomen lopullinen ratkaisu eikä mistään muusta voi edes keskustella.

Uskot, että edelleen tämä sama linja jatkuu?

– Uskon, että varmasti ihmiset haluavat pitää sen edelleen mahdollisena asiana. Emme halua sulkea poiskaan sitä (EU-eroa). Täytyy todeta, että se ei kuitenkaan ehkä juuri nyt tässä maailmantilanteessa ja muuten ole lyhyen aikavälin tähtäimellä mitenkään realistista.

Mikä oma kantasi on? Miten linja pitäisi mielestäsi määritellä?

– Oma kanta on aina ollut se, että kannatin jo alun perin vuonna 1994, että heti Natoon eikä koskaan EU:hun. Olisi pitänyt silloin tehdä ne ratkaisut. Tietenkin jälkikäteen niiden ratkaisujen korjaaminen on vaikeampaa. Se Nato-asia saatiin korjattua. Natoon liityttiin, mutta se onko joskus mahdollista erota EU:sta jää nähtäväksi. Tai hajoaako se jopa itsestään, eihän mikään ihmisen rakentama ole ikuista. Mutta se ei ole mielestäni tämän päivän asia.

TAMPEREEN puoluekokousta on mediassa arvioitu myös siitä näkökulmasta, että kyse olisi siitä, voiko perussuomalaiset pysyä hallituksessa. Asiaa on lähestytty nimenomaan siitä kulmasta, pitääkö RKP tätä jatkossa mahdollisena.

Mäkelä sanoo pitävänsä median pohdintaa “erikoisena dramatisointina”.

-En näe, mikä tässä kokouksessa sen ratkaisisi. Täällä on hyvähenkinen porukka.

Perussuomalaiset ministerit ovat olleet rasismikohun keskiössä. RKP:stä on puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin suulla toivottu perussuomalaisilta ministereiltä “aitoa katumusta”.

Mäkelä sanoo, että erilaisissa keskusteluissa on puhuttu paljon siitä, mitä aito katumus tarkoittaa.

– Tähän mennessä en ole vielä yhtään sellaista henkilöä tavannut, joka osaisi sen määritellä. Se kuulostaa vähän semmoiselta ilmaan heitetyltä asialta, mistä vaatija ei itsekään tiedä, mitä haluaa.

Minkälainen viesti sinulla on nyt Henrikssonille ja RKP:lle rasismikeskusteluun liittyen puoluekokouksesta?

– Oma näkemykseni on koko ajan ollut se, että jos lähtee opposition ja julkisuuden heiteltäväksi, se ei koskaan lopu. Pitäisi jossain kohtaa ymmärtää vetää viiva sille keskustelulle ja sanoa, että nyt alkaa työnteko.

Eli RKP:n pitää ymmärtää vetää se viiva tällä hetkellä?

– Ei voi ajatella sillä tavalla, että se koskaan loppuisi, jos siihen lähtee mukaan.

Uskotko, että RKP:llä olisi kanttia jättää hallitusta?

– Siihen en halua ottaa kantaa. Se on heidän asiansa, mitä ratkaisuja he tekevät, mutta jokin ratkaisu tässä siinä mielessä täytyy olla, jos kerran syyskuussa on luottamuslauseäänestys. Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko luottamus tai loppu.

Tarkoittaako tämä sitä myös, että jos he äänestävät teidän ministerienne luottamusta (syksyllä eduskunnassa on todennäköisesti luvassa luottamusäänestys) vastaan, homma loppuu?

– Kyllä se henki on aika vahvasti tämänluonteinen ollut, että hallituksen riveistä äänestetään hallituksen ministerien luottamuksen puolesta.

Sallitaanko siinä yhtään lipsumista?

– Parempi, etten itse lähde paaluttamaan kovin voimakkaasti tällaisia asioita, mutta oma mielipide on se ja se on ihan normaali asia, että hallituksessa äänestetään ministerin luottamuksen puolesta. Se on outoa, että sitä yleensä edes kyseenalaistetaan.

Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että Jani Mäkelä on kehottanut RKP:n kansanedustajaa Eva Biaudet’ia eroamaan RKP:n eduskuntaryhmästä tai harkitsemaan ryhmän jättämistä. Biaudet on ollut RKP:n ryhmän voimakkain nykyisen hallitusyhteistyön vastustaja.

Mitä mielestäsi Eva Biaudet’lle pitäisi RKP:n ryhmässä tehdä?

– Sanojani tämän asian suhteen on jo tulkittu aika voimakkaasti, niin varon sanojani myöskin voimakkaasti. Sanon sen mikä on selvää, että ei tämmöinen voi loputtomiin jatkua. Ei ole mahdollista olla hallituksessa ja oppositiossa yhtä aikaa, koskee niin täysistuntoja kuin valiokuntiakin. Hallituksen enemmistö ei ole niin paksu, että siellä pystyvät hallituksen edustajat äänestämään mitä huvittaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE