Helsingin Sanomien tietojen mukaan Suomi on päätymässä Hollannissa sijaitsevan Brunssumin yhteisoperaatioesikuntaan sotilasliiton Euroopan-joukkojen komentaja kenraali Christopher G. Cavolin esityksestä.

Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi, arktisen alueen puolustuksesta huolehtiva Yhdysvalloissa sijaitseva JFC Norfolk, johon kuuluvat muut Pohjoismaat Norja, Tanska ja Islanti tai Hollannin JFC Brunssum, joka vastaa Itämeren ja Baltian alueesta. JFC Brunssumin komennossa taasen ovat esimerkiksi Saksa, Puola ja Baltian maat.

Koska esimerkiksi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), presidentti Sauli Niinistö ja Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen ovat vierailleet Norfolkissa, on arveltu, että Suomi olisi kiinnostunut olemaan Naton komentorakenteessa osana Norfolkin esikuntaa. Nyt olisi käymässä kuitenkin toisin.

– Pitkän tähtäimen ratkaisut ovat avoinna, Kaikkonen toteaa HS:lle.

– Norfolk olisi pidemmällä tähtäimellä Suomen kannalta mielekkäämpi ratkaisu. Osaamisemme on arktisessa sodankäynnissä, eikä vahvasta transatlanttisesta linkistä Naton sisällä haittaakaan olisi. Asian eteen on syytä jatkoponnistella erityisesti sitten, kun Ruotsikin on täysjäsen, tviittasi eilen puolustusministerinä Marinin hallituksessa jonkin aikaa toiminut kansanedustaja Mikko Savola (kesk.).

VIIME vaalikaudella puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana työskennellyt ja tälläkin hetkellä sen jäsenenä istuva perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen sanoo, että tässä vaiheessa Suomen yhteisoperaatiesikunta on Brunssum.

– Mutta niin kuin puolustusministerikin taisi eilen sanoa, että sehän ei välttämättä ole vielä lopullinen. Nyt kun katsotaan sitä kokonaisuutta, kyllähän meidän kannalta ja ehkä se on kuitenkin Natonkin kannalta tärkeämpi, että me olemme siellä Norfolkissa eli arktisen toiminnan keskuksessa.

Nyt on siis odoteltava, miten asia edistyy tulevaisuudessa.

Pitäisikö Suomen tehdä aktiivisesti työtä, että me päädymme Norfolkiin?

– Kyllä ihan ehdottomasti, koska meidän vahvuusalueemme nimenomaan palvelevat sitä puolta. Me tulemme varmasti näin toimimaankin. Epäilen, että nyt ei kannata hätäillä. Nyt otetaan ihan rauhassa ja tehdään aktiivisesti työtä sen eteen, että päästään tavoitteeseen, joka meillä on.

Norfolkissa kävi keskeisiä suomalaisia vaikuttajia. Minään epäonnistumisena Brunssumiin päätymistä Ronkainen ei kuitenkaan pidä.

– Ei, vaan tämä on meidän ensimmäinen sijoituspaikka. Mehän emme vielä tiedä, onko tämä meidän lopullinen sijoituspaikka, niin tässä vaiheessa ei voi sanoa vielä, että se on epäonnistuminen.

Ronkainen painottaa, että Suomi on tässä kohtaa sijoitettava johonkin yhteisoperaatioesikuntaan ja on loogista laittaa sinne, missä on tilaa.

– Sitten vasta, kun ollaan mukana rakentamassa kokonaisuutta, silloin lopullinen sijoituspaikka vasta näkyy, missä se on järkevää.

Puolustusvaliokunta on Ronkaisen mukaan käynyt keskustelua yhteisoperaatioesikuntiin liittyen. Päätökset tapahtuvat kuitenkin muualla.

– Kyllä puolustusvaliokunta on pidetty hyvin informoituna kaikesta, mitä Nato-prosessin aikana on tapahtunut.

Eilistä HS:n lähteisiinsä perustuen kertomaa Brunssum-asiaa ei kuitenkaan, Demokraatin haastatellessa Ronkaista päivällä eduskunnassa, ollut toistaiseksi informoitu valiokunnalle.

Oliko ikävä lukea asiasta lehdestä?

– Itse asiassa sen verran meillä on ollut tietoa, että johonkin meidät sijoitetaan alkuvaiheessa mutta se ei välttämättä ole se lopullinen. Tämä ei tullut sinällään yllätyksenä, vaan nyt ruvetaan rakentamaan sinne, mikä on meidän ja koko Naton kannalta järkevää.

Brunssumin yleisoperaatiesikunta liittyy vahvasti Naton itäisen Euroopan toimintaan.

Ronkainen pohtiikin, onko Suomi osa itäistä Eurooppaa vai pikemminkin pohjoista, johon liittyvät esimerkiksi Norja ja muutkin Pohjoismaat kuten mahdollisesti myös Naton jäsenyyttä tavoitteleva Ruotsi. Hän summaa itse:

– Pohjoismaiden pitäisi kuulua kaikkien samaan ja sen pitäisi olla nimenomaan se arktinen ulottuvuus. Tavallaan emme ole väärässä seurassa missään mutta me emme ihan oikeassa paikassa ole, jos olemme (Brunssumissa).

Ennakoitko, että Ruotsillekin tulisi (Naton jäseneksi päästyään) ensin kutsu Brunssumiin?

– Vaikea sanoa, mutta todennäköisesti se tulee menemään näin. Se tietysti riippuu, missä vaiheessa Ruotsi nyt liittyy ja miten Nato valmistautuu siihen. Onko niillä jo sitten valmiit lokerot olemassa Ruotsia varten, mitä ei välttämättä Suomea varten vielä ehditty edes tehdä, Ronkainen pohdiskelee.

Onko esimerkiksi Baltian mailla toive siitä, Suomi olisi nimenomaan Brunssumissa?

– Nyt en jaksa muistaa, että olisi ollut mitään suurempaa keskustelua Baltian maiden osalta niin, että mikä se heidän roolinsa on. Heillä on tavallaan se oma systeeminsä siellä ja se Suomen rooli – mikä se tulee sitten ikinä olemaankaan siinä “osana” Viroa on todennäköisesti ilmassa tapahtuvaa. Sinänsä komentorakenne ei välttämättä ole sen ratkaiseva siinä, Ronkainen sanoo.

Kysymys on käytännössä siitä, osallistuisivat Suomen ilmavoimat mahdollisesti Natossa Baltian ilmavalvontaan.

Ronkainen istuu hallitusneuvotteluissa puolustuspolitiikkaa käsittelevässä jaostossa. Sitä, onko hallitusneuvotteluissa puhuttu Naton yhteisoperaatiesikunnasta, Ronkainen ei avaa.

– Minä en avaa niitä neuvotteluja sen enempää muuta kuin luonnollisesti varmaan kaikki arvaavat, että Nato on siellä isossa roolissa mukana, koska se on niin iso osa meidän tulevaisuuden puolustuspolitiikkaamme.

Norfolk olisi pidemmällä tähtäimellä Suomen kannalta mielekkäämpi ratkaisu. Osaamisemme on arktisessa sodankäynnissä, eikä vahvasta transatlanttisesta linkistä Naton sisällä haittaakaan olisi.

Asian eteen on syytä jatkoponnistella erityisesti sitten, kun Ruotsikin on täysjäsen. https://t.co/7mFeMVujow

— Mikko Savola (@MikkoTSavola) May 23, 2023