Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Puheenjohtajat listasivat puolueensa tärkeimmän arvon kirkon tentissä – Tynkkynen ja Saarikko ottivat yhteen: ”Hyvin hämmentävää kuulla”

LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Vasemmistoliiton Li Andersson (vasemmalla), SDP:n Sirpa Paatero, vihreiden Maria Ohisalo, keskustan Annika Saarikko, RKP:n Henrik Wickström, KD:n Sari Essayah, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen Suomen evankelis-luterilainen kirkon järjestämässä Puoluejohtajat arvojen äärellä -vaalikeskustelussa Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko oli tänään kutsunut eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelemaan arvoista.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Helsingin tuomiokirkon kryptassa arkkipiispa Tapio Luoma kysyi ensin puolueittein tärkeintä arvoa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nimesi vapauden ja vastuun ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ylisukupolvisuuden.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon mukaan vihreät puolustaa luontoa ja ihmistä ahneutta ja lyhytnäköisyyttä vastaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson nosti esiin oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden.

– Eurooppalaisen kristillisdemokratian ytimessä on Raamatusta nouseva kristillinen ihmiskuva, joka lähtee siitä, että ihminen on vapaa mutta myöskin vastuullinen. Vastuuta kannetaan paitsi itsestä myös lähimäisistä ja myöskin luomakunnasta, sanoi kristillisdemokraatteja vetävä Sari Essayah.

Pääministeripuolueesta paneeliin osallistui kuntaministeri Sirpa Paatero, joka nimesi tärkeimmäksi arvoksi tasa-arvon. Perussuomalaisista paikalla oli kansanedustaja Sebastian Tynkkynen. Hän sanoi puolueensa korostavan lähimmäisenrakkautta, ensisijaisesti hätään puuttumista Suomessa.

RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wictstöm nimesi vapauden ja yhdenvertaisuuden.

Tilaisuutta arkkipiispan kanssa johdattelemassa oli Marttaliiton pääsihteeri, rovasti Marianne Heikkilä.

PANELISTEILTA tentattiin myös, miten puolueen arvot vaikuttavat siihen, mistä he olisivat valmiita leikkaamaan.

Sirpa Paateron mukaan pitää tehdä niin meno- kuin tulosopeutuksia. Hän painotti talouskasvun merkitystä. Sosiaali- ja terveys- ja koulutuspuolesta sekä sosiaaliturvasta SDP ei ole leikkaamassa.

Li Andersson muistutti, että menosopeutus iskisi aina vääjäämättä kovimmin yhteiskunnan haavoittuvimpiin. Sen sijaan, että leikataan sosiaaliturvasta, sote-palveluista tai koulutuksesta tulopuolta (eli verotusta) vahvistamalla on Anderssonin mukaan mahdollista osallistaa myös yhteiskunnan varakkaimmat ja yritykset nykyistä laajemmin talouden kunnostamiseen.

Sebastian Tynkkynen kritisoi kirkkoa ja katsoo sen olevan laittamassa rahaa toissijaisiin kohteisiin, joihin perussuomalaiset eivät olisi valmiita. Tynkkynen mainitsi esimerkiksi sen, että kirkko haluaisi lisätä humanitaarista maahanmuuttoa ja nostaa kehitysapua 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tynkkynen sanoi toivovansa, ettei kirkosta tulisi “punavihreitä komppaava kirkko” vaan se voisi olla kaikkien kirkko.

Annika Saarikko tarttui tiukasti Tynkkysen kirkkokritiikkiin ja sanoi ihmiskuvien erottuvan.

– Se työ, mitä kirkko tekee, perustuu lähimmäisenrakkauteen ja käsitykseen jakamattomasta ihmisarvosta. Minusta on hyvin hämmentävää kuulla, että sitä nimitetään täällä punavihreäksi kirkoksi sen takia. Se on myös arvo, jonka suomalaiset ovat ainakin tähän asti ainakin laajasti jakaneet, käsitys lähimmäisenrakkaudesta ja ihmisarvosta, Saarikko paalutti.

– Perussuomalaisille ihmisarvo on jakamaton. Tässä kollega valitettavasti puhuu muunneltua totuutta, Tynkkynen sanoi.

PETTERI Orpon mukaan kokoomuksen tavoite on hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen. Hän sanoi, että heikossa asemassa oleva kärsii viime kädessä, jos talous ei ole kunnossa.

– Siksi meidän täytyy sopeuttaa joka puolelta.

Orpon mukaan kokoomus ei ole esittänyt leikkauksia koulutukseen ja sote-palveluihin.

Annika Saarikko painotti Suomen sopeutumista ikääntyväksi maaksi. Riippumatta ihmisten kotiosoitteesta lähipalvelut ja yhdenvertainen kansalaisuus pitää Saarikon mukaan turvata.

– Meidän arvovalinta on, että pienituloisimmilta ihmisiltä ja koulutuksesta ei leikata, lausui Maria Ohisalo.

Li Andersson huomautti, että kokoomus on esittänyt talousohjelmassaan miljardin leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Orpo sanoi puolueensa esittäneen, että sote-toimintoja tehostetaan ja parannetaan.

– Ei pidä paikkaansa, että olemme leikkaamassa vaan tehdään paremmin, jotta saadaan rahat riittämään, hän vastasi.

Henrik Wickströmin mukaan RKP leikkaisi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta porrastaen sitä.

Sari Essayahin mukaan talouden sopeuttaminen on välttämätöntä mutta tarvitaan myös tulosopeutusta haittaveroilla.

– Mielellään emme lähde leikkaamaan lapsilta ja nuorilta. Myös ennaltaehkäisystä on usein hyvin lyhytnäköistä leikata.

PANELISTIT saivat ruodittavakseen myös kysymyksen, kuinka pitkälle saa mennä uskonnon arvostelussa tai jopa pilkkaamisessa ja missä kulkee vakaumusten kunnioittamisen ja sananvapauden raja.

Orpo vetosi vastatessaan vapauteen ja vastuuseen.

– Ei tässä maassa poltella Raamattuja eikä tässä maassa poltella Koraaneja eikä minkään muun uskonnon tunnusmerkkejä eikä pyhiä asioita. Se vaan on niin.

– Eli ei saa? Sebastian Tynkkynen kysyi Orpolta.

– Ei saa. Minusta näin tämän pitää olla. Meidän pitää kunnioittaa ihmisiä ja heidän vakaumustaan. Ei pilkata niitä. Minun mielestäni se ei kuulu tähän maahan. Minä pitäisin tästä tosi tiukasti kiinni, Orpo vastasi Tynkkyselle.

Tynkkynen sanoi olevansa päinvastaista mieltä.

– Tietenkin mitä tulee rikosoikeuteen, niin totta kai pitää olla omaa omaisuutta mahdollisuus hävittää, jos niin haluaa. Ei siitä saa ketään rangaista. Se on eri asia sitten, onko se järkevää, mikä on turhaa provosointia, mutta niin pitää saada tehdä. Uskontojen nimissä myöskin alistetaan ihmisiä. Minä olen itse elänyt tosi tiukassa kontekstissa, jossa minua on syrjitty seksuaalisuuden takia. Minä koen, että ihmisellä pitää olla vapaus kritisoida hyvinkin vapaasti sitä, mitä hirveyksiä myöskin uskonnon nimissä tehdään, vaikka siitä joku loukkaantuisi, hän sanoi.

TYNKKYNEN jäi äänenpainoineen varsin yksin paneelissa.

Li Anderssonin mielestä raja ylittyy siinä, jos toimitaan tavalla, jossa leimataan kokonaista ihmisryhmää tai johonkin tiettyyn uskonnollisiin yhteisöön kuuluvaa.

– Se voi täyttää kiihottamisen kansanryhmää vastaan eli rikoksen tunnusmerkistöä.

– Ei sananvapaus ole absoluuttinen, silläkin on rajoja yhteiskunnassa, Andersson lisäsi.

Annika Saarikko ei näe paineita nykylainsäädännön muuttamiselle.

– Kantani siitä, että Raamattu on pyhä kirja ja sitä ei sovi häväistä, ulottuu myös ajattelemaan, että vastaavasti Koraani on toiselle uskonnolle pyhä kirja ja sen polttaminen ei voi olla Suomessa sallittu asia, Saarikko sanoi.

– Uskonnonharjoittamisella pitää olla oma suojansa. Jos ihminen omalla toiminnallaan vaarantaa toisen ihmisen mahdollisuuden harjoittaa vapautta, silloin jokin raja rikkoutuu, totesi puolestaan Maria Ohisalo.

Henrik Wicström painotti kaikkien vastuuta uskonnonvapaudesta.

– Silloin ei ole soveliasta polttaa Raamattua tai Koraania tai muuta sellaista elementtiä, joka on tärkeä tietylle uskonnon ryhmälle.

Sirpa Paatero penäsi niin ikään toisten kunnioittamista.

– Jos se kerran loukkaa toista ihmistä, hänen uskoa, aatetta tai arvomaailmaa, niin ei pidä Suomessa pystyä tekemään, hän sanoitti pyhien kirjojen polttamista vastustavan kantansa.

– Tietenkin voimme arvostella ja kritisoida uskontoja, mutta viisas tekee sen sillä tavalla, että ei loukkaa toiselle ihmiselle pyhää, Sari Essayah tiivisti.

PANEELIN lopuksi pohdittiin vielä, mitä voidaan tehdä heikossa asemassa olevien nuorten auttamiseksi.

Tässä yhteydessä vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo halusi kysyä, olisiko Jeesus ollut oman aikansa elokapinalainen.

– Voitte vastata vaikka minun somekanavillani. Minä olen pohtinut itse asiassa aika paljon sitä, että miten me tänä päivänä kuulemme aidosti nuorten tuskaa tulevaisuudesta.

– Jäin vain miettimään tuota Marian Jeesus-pohdintaa. Se on varmasti ainakin selvää, että radikaali hän oli, ja hyvä niin, Annika Saarikko kommentoi hivenen hämmentyneen 0loisena.

Kirkon omissa hallitusohjelmatavoitteissa tiivistetään seuraavan vaalikauden tärkeimmäksi tehtäväksi ihmisten luottamuksen ja tulevaisuususkon vahvistaminen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE