Keskuskauppakamarin puheenjohtajatentissä puolueiden puheenjohtajia pyydettiin kirjaamaan paperille arvionsa siitä, mikä on ensi hallituskauden leikkaustarve. Eli jos VM:n kaavailemat 6 miljardin eurot tulisivat kyseesseen, mikä osa 6 miljardin sopeutuksesta tehtäisiin siinä tapauksessa menoja leikkaamalla.

Tenttiin paikalle olivat päässeet keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Vasemmistoliiton Li Andersson piirsi lapulleen 0,5 miljardin euron summan. Samaan syssyyn hän painotti etenkin tulopuolen reformeja sekä tuottavuuspäätöksiä.

KESKUSTAN Saarikko sanoi, että noin puolet eli 3 miljardia kuudesta miljardista pitäisi tehdä säästötoimina eli puhtaina menoleikkauksina. Hän huomautti, että leikkaukset koskevat koko julkista taloutta, kuten VM esitti.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset kuuluvat sille muutoslistalle, jota Suomi tarvitsee.

Keskusta valmistelee myös kantaansa asumistukijärjestelmästä. Hän huomautti, että asumistuen menot ovat kasvaneet paljon viime vuosina.

Saarikko totesi myös, että usean hallituskauden aikana on tehty menolisäyksiä.

– On aika katsoa, ovatko nämä menolisäykset olleet vaikuttavia. Kaikkiin niihin on liittynyt kaunis ja tärkeä poliittinen tavoite itse kultakin vuorollaan. Kun tähän laitat rahaa lisää, saat sillä jotakin takaisin. Onko näin käynyt? Saarikko sanoi, mutta tentissä hän ei päässyt tarkemmin erittelemään, mitä menolisäyksiä olisi mahdollisesti purettava.

PERUSSUOMALAISTEN Purra vetosi ensin puolueen vaihtoehtobudjettiin, jossa hänen mukaansa esitetään välittömiä noin 1,4 miljardin leikkauksia ja samalla valtion tasetta vahvistavia toimia.

Purra sanoi, että nykyistä hyvinvointijärjestelmää ei voida ylläpitää, jos tulot ja menot ovat näin pahasti epätasapainossa.

– Siitäkin syystä meidän mielestämme tässä maassa pitäisi käydä vakava keskustelu siitä, kenelle tämä hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu. Suurin osa menoista menee soteen, sosiaaliturvaan, tulonsiirtoihin ylipäätänsä. Meidän on pakko käsitellä myös näitä isoja kysymyksiä.

Leikkausten tarpeeksi Purra oli kirjoittanut lapulleen 2,5-3,5 miljardia, jopa 4 miljardia.

– Tämä on tietenkin kiinni siitä, minkälaisilla toimilla näihin päästään. On aivan eri asia tehdä sellaisia toimia, joita esimerkiksi perussuomalaiset kannattavat kuin vaikkapa leikata suoraan sosiaaliturvaa.

KOKOOMUKSEN Petteri Orpo sanoi myös, että hyvinvointiyhteiskuntaa ei pystytä ylläpitämään, jos velkaantumista ei saada taittumaan.

Orpon mukaan leikkaustarve on 2-3 miljardia.

– Sipilän hallituksessa olin kolme vuotta valtiovarainministerinä vahtimassa ja toteuttamassa sitä, että me teimme neljän miljardin leikkaukset. Ja ne vietiin läpi. Ja kyllä minua niin harmittaa, että siitä linjasta luovuttiin.

Orpo sanoi, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa jo yhtenä vuotena menoja priosisoimalla yksittäisistä kohteista saadaan aikaan puolen miljardin leikkaukset. Hän ei nimennyt tentissä kohteita.

– Sitten meillä on nämä jättikohteet. Me olemme rehellisesti ja suoraselkäisesti kertoneet, että me haluamme uudistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Säästöt ovat bruttona 450 000 miljoonaa. Me palautamme siitä 200 000 miljoonaa takaisin järjestelmään. Me haluamme uudistaa asumistukea, jolloin me saadaan sieltä säästyä ja jarrutettua ennen kaikkea se massiivinen kasvu.

Orpo sanoi, että vaihtoehtobudjetissa on myös esimerkkejä, mistä yritystuista kokoomus on valmis leikkaamaan. Myös julkisissa hankinnoissa on Orpon mukaan säästettävissä.

– Jos pelkästään jarrutettaisiin virastojen ja ministeriöiden hallintokulut vuoden 2022 tasolle, me säästäisimme 300 miljoonaa euroa, Orpo myös sanoi.

TOISESSA yhteydessä tentissä keskusteltiin myös liikennehankkeista.

Petteri Orpon mukaan isot raidehankkeet pääkaupungista länteen, pohjoiseen ja itään pitäisi hoitaa normaalin budjettirahoituksen ulkopuolella hankeyhtiöillä, jota pääomitettaisiin merkittävästi valtion omaisuutta myymällä.

Keskuskauppakamari pyysi puheenjohtajatenttiinsä neljän suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat, ja ei kelpuuttanut tenttiin varapuheenjohtajia tuuraajiksi, Ilta-Sanomat kertoo. Siksi SDP ei ollut edustettuna tentissä. SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin (sd) ei ehtinyt lehden mukaan tähän tenttiin.