Sen mukaan Suomen julkista taloutta on tarpeen vahvistaa kuuden miljardilla eurolla tulevalla vaalikaudella ja kolmella miljardilla sitä seuraavalla. Liikkeelle on lähdettävä nopeasti, koska velanhoitokyky täytyy ottaa huomioon. On siis pidettävä yllä rahoittajien luottamusta Suomeen velanhoitajana.

Sopeuttamiseen voidaan käyttää kaikkia kolmea käytettävissä olevaa keinoa. Talouskasvun vauhdittamista rakenneuudistuksilla ja muilla kasvukeinoilla, veronkorotuksilla sekä menojen kriittisellä arvioinnilla.

– Tarvitaan vääjäämättä myös toimenpiteitä, jotka eivät ole mukavia, Majanen sanoi ja jatkoi, että kyse on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan pelastamisesta.

VIRKAMIESPUHEENVUOROSSA ei ole varsinaista listausta toimenpiteistä, joita valtiovarainministeriö suosittelee. Niitä on luvassa meneillään olevasta meno- ja rakennekartoituksesta sekä verokartoituksesta, jotka on määrä julkaistaan ensi vuonna helmikuun lopussa.

Talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja totesi seuraavan hallituksen aloittavan työnsä vaikeassa talous tilanteessa. Vuodesta 2011 alkaen talouskasvu on ollut Suomessa hitaampaa kuin keskeisissä vertailumaissa.

VM:n ja Kajanojan mukaan tarvitaan niin kotimaisia työvoiman tarjontaa lisääviä toimia, työperäistä maahanmuuttoa edistäviä toimia sekä työikäisten työkykyä parantavia toimenpiteitä.

Julkista taloutta on vahvistettava nopeasti, koska väestö ikääntyy, velka on kasvanut ja julkisen talouden alijäämä on mittava.

– Tällä hetkellä valtion velanhoitokyky on hyvä, mutta mitä kauemmin me jatkamme tilanteessa, jossa julkista taloutta ei vahvisteta, riski kasvaa siihen, että seuraavan kriisin tai heikon suhdannevaiheen tulleessa julkisessa taloudessa ei ole enää välttämättä riittävästi liikkumavaraa.

Jos edettäisiin VM:n kaavailujen mukaan, julkisen talouden vuotuinen alijäämä olisi 9 miljardia euroa pienempi parin vaalikauden jälkeen.

– Jos tällainen vahvistaminen tehdään, silloin kahden vaalikauden jälkeen julkinen talous ei ole enää alijäämäinen ja velkasuhteen kasvu pysähtyy 70 prosentin tuntumaan sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje olisi lähestulkoon korjattu.

Sen sijaan jos uusia vahvistavia toimia ei tehtäisi, julkisen talouden velkasuhde olisi kahden vaalikauden jälkeen peräti 85 prosenttia.

VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ katsotaan, että seuraavan vaalikauden 6 miljardin sopeutuksista yli puolen täytyy tulla suorista sopeutustoimista eli menosäästöistä ja verotuksen kiristämisestä. Siihen VM:stä ei vielä löytynyt näkemystä, mikä olisi menosäästöjen ja verotuksen kiristämisen suhde. Seuraavalla vaalikaudella, jolloin tarvitaan 3 miljardin sopeutus, rakenteellisilla uudistuksilla voisi olla iso rooli.

– Tilanne on se, että me emme voi toteuttaa vahvistamisohjelmaa niin, ettei se ollenkaan lyhyellä aikavälillä haittaisi ihmisten elämää, kotitalouksien arkea ja monen yrityksen toimintaa. Kuitenkin pitkällä aikavälillä siitä ei ole haittaa, vaan siitä on hyötyä, Kajanoja muotoili.

Säästöjen osalta on VM:n mukaan tarpeen tarkastella kaikkia suuria julkisen talouden menokokonaisuuksia. Tämä koskee myös sote-menoja, sosiaaliturvaa ja koulutusta.

– Ne eivät voi kaikki jäädä näiden menosäästöjen ulkopuolelle.

Etenkin ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi talouden ja rakenteita on uudistettava nopeasti ja tähän tarvitaan kustannustehokkaista ohjauskeinoja.

– Näiden joukossa tärkeä rooli on päästöjen hinnoittelulla.

HALLINTOPOLITIIKAN alivaltiosihteeri Susanna Huovinen painotti, että talouden kestävyyshaasteisiin vastaaminen edellyttää toimivaa demokratiaa, keskinäistä luottamusta, kansalaisten osallisuutta ja hyvää hallintoa.

– Nämä ovat niitä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vastuuksia, joilla on ennenkin selvitty vaikeista ja haastavista paikoista.

Huovinen ennakoi, että valtion aluehallintoa, viranomaisyhteistyötä ja palveluverkkoa saatetaan joutua tiivistämään.

Hän totesi, että kuntien tehtävät ja valtionosuusjärjestelmä tulevat varmuudella seuraavalla vaalikaudella tarkastelun kohteeksi.

Yhtenäiskuntamallista irtautumista on harkittava ja mahdollisesti sitä on lähdettävä toteuttamaan kokeilujen kautta. Toisin sanoen kaikilla kunnilla ei olisi välttämättä enää samat tehtävät.

– Niin kuntien kuin hyvinvointialueiden uusiin lakisääteisiin tehtäviin tulee suhtautua pidättyväisesti paitsi kestävän rahoituksen näkökulmasta myös erityisesti osaavan työvoiman riittävyyden haasteiden vuoksi.

Sote-uudistus on niin merkittävä, että kuntasektorin kokonaisuutta on Huovisen mukaan pakko katsoa. Tarkkoja suunnitelmia muutoksista kuntiin ei vielä ole. Huovinen kyseli, voiko pieniltä kunnilta, joiden väestö on usein vanhenevaa. vaatia samaa tavoitetasoa kuin suurilta kaupungeilta.

– Kunta ei ole olemassa vain selviytymistä varten, vaan pitää olla myös elinvoimaa.

Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Leena Mörttinen muistutti VM:n tiedotustilaisuudessa, että velkakestävyys on euroalueen laajuinen haaste. Kun mitataan velan suhdetta BKT:hen, Suomi on keskikastia.

RAKENTEELLISISTA uudistuksista puhuttaess ministeriö ei siis vielä antanut varsinaista keinolistaa. Se kuitenkin pyrkisi vahvistamaan työllisyyttä esimerkiksi työttömyysturvauudistuksin.

Esimerkkinä tuodaan esiin se, että päivärahakauden enimmäiskesto sidottaisiin työssäolon pituuteen sekä se että luovuttaisiin erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista.

Verotuksesta todetaan se, että ministeriö ei kiristäisi työn verotusta vaan etsisi verotulojen lisäyksiä muualta. Esimerkiksi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen tai niistä luopuminen voisi virkamiesten mukaan olla perusteltua.

Tiedotustilaisuudessa todettiin, että alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen muutamalla prosenttiyksiköllä voisi tuottaa alle miljardi euroa, mikä olisi vielä pienehkö summa.

Ansiosidonnaisen päivärahakauden enimmäiskeston sitominen työssäolon pituuteen puolestaan voisi tuottaa 200-300 miljoonaa euroa.

Mitä sitten olisivat mainitut eläkeputken jäljelle jääneet osat?

Lauri Kajanojan mukaan työssäoloehdon täyttymiseen liittyy tiettyjä ikäsidonnaisia poikkeuksia, jotka mahdollistavat sen, että työttömyysturvakausi voi uudistua jopa kokonaan ilman työssäkäyntiä tai velvoitetyön kautta.

– Tämä on yksi mahdollinen kohta, jossa voisi harkita muutoksia.

Hänen mukaansa on myös esimerkiksi ikäsidonnaisia säädöksiä, jotka suojaavat suojaavat päivärahan tasoa, kun työssäoloehto uusiutuu.

Virkamiespuheenvuorossa pohditaan myös eläkejärjestelmää. Sinne pohditaan rakennettavaksi lisää niin kutsuttuja automaattisia sopeuttajia, jotka tavalla tai toisella vaikuttaisivat joko eläkkeen tasoon tai eläkkeellejäämisikään.