Tämä tapahtui kokouksen lopussa 12 minuutin aikana, jona puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) oli poissa valiokunnasta osallistuakseen puhemiesneuvoston kokoukseen.

– Yleisten käytäntöjen mukaan varapuheenjohtaja ei äänestytä, Risikko perusteli moitteitaan Heikkiselle tänään Demokraatille.

”Puhemies totesi, ettei tapahtunut, jossa varapuheenjohtaja vei kiistanalaisen asian äänestykseen, ollut menettelytavaltaan valiokunnissa noudatettavien periaatteiden mukainen”, puhemiesneuvoston pöytäkirjassa lukee.

Lue lisää: Hannakaisa Heikkinen sai puhemieheltä pyyhkeet 12 minuutin tempusta – Timo Kalli: ”Ei siinä mitään vastalauseita kellään ollut”

Lue lisää: Risikko perustelee moitteitaan Heikkisen 12 minuutin tempusta: ”Yleisten käytäntöjen mukaan vpj ei äänestytä”

Puhemiesten moitteista huolimatta Hannakaisa Heikkinen ei anna periksi siitä, miten hän on toiminut. Hän toteaa Demokraatille, että valiokunnassa ei ole käytetty hyväksi tilapäistä ääntenenemmistöä. Äänestys päättyi hallituspuolueiden eduksi 10–6. Jos Kiuru olisi ollut paikalla, se olisi päättynyt 10–7.

– Kuten Kiuru on itsekin myöntänyt, keskustelimme 15 minuuttia ennen kuin hän lähti, kannatettu esitys oli tehty, hän tiesi sen että äänestys tulee. Mitään ei ole selän takana tehty. Hän olisi voinut äänestyttää aivan itse kannatetusta esityksestä ollessaan puheenjohtajana, Heikkinen jatkaa.

Heikkinen nostaa esiin myös sen, että hallituspuolueista on aiemmin kirjelmöity Kiurun toiminnasta puhemiesneuvostolle. Heikkisen mielestä vähemmistö johtaa valiokuntatyötä niin, että valiokunnassa puhutaan niin kauan kuin täysistunto käynnistyy ja tehdään eriäviä mielipiteitä eikä puheenjohtaja anna äänestää.

– Tämä on ongelma ollut koko ajan.

– Silloin demokratia ei valiokunnassa toteudu… Jos emme saa käyttää sitä, että äänestetään, tilanne on hyvin haasteellinen ja ristiriidassa sen kanssa, että valiokunnan tehtävä on viedä asioita eteenpäin.

Lähinnä keskustalaisten tekemä kesäinen kirjelmä Kiurusta ei johtanut moitteisiin.

Kuten todettua, puhemies antoi pyyhkeitä siitä, että ”yleisten käytäntöjen mukaan varapuheenjohtaja ei äänestytä”. Demokraatti kysyikin Heikkiseltä, pahoitteleeko hän toimintaansa.

Pahoittelua ei tule, hän pikemminkin kyseenalaistaa vastauksellaan puhemiehen toiminnan:

– Minä en tiedä, minkä verran vaikuttaa asiaan se, onko ollut kirjausta (puhemiehen kirjaus puhemiesneuvoston pöytäkirjassa) tehdessä tiedossa, että niin halutessaan Kiuru olisi voinut puheenjohtajana toimiessaan suorittaa tämän äänestyksen itse. Hänen (Kiurun) valintansa oli se, ettei hän anna meidän äänestää, vaikka oli kannatettu esitys laajan ulkopuolisen kuulemisen lopettamisesta, Heikkinen sanoo.

Hän ottaa tämän jälkeen esiin myös eilisen perjantain tapahtumat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. 

Eduskunnan työjärjestyksen 38 pykälän mukaan valiokunta voi pyytää perustuslakivaliokunnalta lausuntoa, jos jonkin kysymyksen perustuslaillisuudesta on epäselvyyttä. Tällainen esitys oli tehty valiokunnan oppositiopuolueista perjantaina liittyen hallituksen sote-vastineen perustuslaillisuuden tarkasteluun.

– Olemme juuri saaneet perustuslakivaliokunnasta lausunnon, johon olemme saaneet hallituksen vastineen. Mutta emme me voi meidän valiokunnan vastinetta laittaa käsiteltäväksi toiseen valiokuntaan, kyllähän meidän pitää aloittaa se työ itse, Heikkinen sanoo.

Hän sanoo keskustelleensa muun muassa valiokuntaneuvosten kanssa, ettei toinen valiokunta ota käsiteltäväkseen toisen valiokunnan saamia vastineita.

– Jos haluaa tulkita, tällä äänestyksellä oppositio olisi lopettanut maakunta- ja soteuudistuksen käsittelyn, Heikkinen katsoo.

Hän on myös tviitannut asiasta.

– Perjantainen opposition äänestysyritys sote-valiokunnassa erittäin erikoinen. Valiokunnilla ei ole ollut tapana ottaa kantaa tai antaa lausuntoja toisille valiokunnille annettuihin vastineisiin eikä sellaista menettelyä tunne eduskunnan työjärjestys.

Valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen on torpannut Heikkisen tviitin:

– On valitettavaa, että ed. @HannakaisaHeikk antaa virheellisen kuvan eduskunnan työjärjestyksestä. Valiokunnat voivat pyytää ja ovat pyytäneet perustuslakivaliokunnalta lausuntoa monin tavoin esiin nousseisiin perustuslakikysymyksiin, Rautiainen vastaa. Artikkeli jatkuu tviitin jälkeen…

On valitettavaa, että ed. @HannakaisaHeikk antaa virheellisen kuvan eduskunnan työjärjestyksestä. Valiokunnat voivat pyytää ja ovat pyytäneet perustuslakivaliokunnalta lausuntoa monin tavoin esiin nousseisiin perustuslakikysymyksiin. Ks. esim. PeVL34/2004: https://t.co/G5IsfQunlD

— Pauli Rautiainen (@PauliRautiainen) March 2, 2019

SDP:n sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava, kansanedustaja Anneli Kiljunen kuuli puhemiehen Heikkiselle antamista moitteista Demokraatilta. 

Hän näkee Heikkisen aiheuttaneen omalla toiminnallaan ylimääräisen stressitilan valiokuntaan.

Kiljunen toteaa, että vaikka kannatettu esitys oli hallituspuolueiden toimesta tehty ennen Kiurun poistumista puhemiesneuvostoon, asiasta tehtiin kokouksen lopussa muita esityksiä.

– Olisimme halunneet toimia toisin ja halunneet käydä keskustelua kokonaisuudesta. Hannakaisa Heikkinen esti keskustelun ja halusi edetä suoraan äänestykseen. Sen seurauksena sitten minä tein päätösehdotuksen, ettei asian yleiskeskustelua ja asiantuntijakuulemista vielä päätetä, vaan asiasta keskustellaan seuraavana päivänä. Sitä kannatettiin. Lisäksi valiokunnan jäsen Arja Juvonen (ps.) olisi tehnyt oman äänestysehdotuksensa, Heikkinen ei hyväksynyt sitä edes käsittelyyn, vaan vei asian äänestykseen.

Aiemmin oppositio kertoi omassa tiedotustilaisuudessaan, että äänestys suoritettiin minuutti ennen täysistunnon virallista alkamisajankohtaa.

Kiljunen huomauttaa myös, että perustuslakivaliokunnan vastineet oli vasta saatu samana päivänä pöydälle, kun jo päätettiin asiantuntijakuulemisten lopettamisesta. 

– Emme olleet edes ehtineet lukea vastineita ja kyseessä oli yli 50 eri perustuslaillista huomautusta. Ei voi olettaa, että olisimme pystyneet arvioimaan kokonaistilanteen.  Tällaista keskustelua olisimme kaivanneet, mutta Heikkinen ei sitä hyväksynyt.

Kiljusen mukaan nyt moitteisiin johtanut Heikkisen äänestyttäminen ei olekaan niin historiallinen tilanne.

– Vastaava äänestystilanne tapahtui myös viime kesänä ja sen seurauksena luottamus varapuheenjohtajan toimintaan, Kiljunen arvioi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru kertoo Demokraatille, että keskiviikkopäivänä jona Heikkinen äänestytti asiantuntijakuulemisten lopettamisesta soten jatkokäsittelystä päättäminen ei ollut edes esityslistalla. Asian käsittelystä päättäminen oli edessä vasta seuraavina päivinä.

Heikkisen esitys asiantuntijakuulemisten lopettamisista tuli näin ollen täysin puskista, kun valiokunnan puheenjohtajalla oli jo kiire puhemiesneuvostoon.

Kiuru toteaa, että tarkoituksena alun perin oli käsitellä aivan muuta asiaa varapuheenjohtajan johdolla hänen ollessa puhemiesneuvostossa.

– Ennen lähtöäni halusin kuitenkin, että valiokunta kuulisi puhemiesneuvostolle annettavan virkanäkemyksen siitä,  millä aikataululla soten käsittelyä voitaisiin viedä valiokunnassa eteenpäin. Heti aikataulut kuultuaan varapuheenjohtaja esitti asiantuntijakuulemisten lopettamista.

– Kun Heikkinen ehdotuksen teki, sitä kannatti heti toinen edustaja, minkä jälkeen kannatettu ehdotus todellakin oli pöydällä, jonka olen aiemmin todennut, Kiuru sanoo.

Kiuru toteaa, että lähtiessään puhemiesneuvostoon, hän oli todennut, että pöydällä on puheenvuoroja ja myös kannatettu ehdotus.

– Ja syvästi suosittelin, että asiassa nukuttaisiin yön yli ensin, koska hallituspuolueiden valta ja oikeus tehdä näin ei vanhenisi seuraavaan aamuun mennessäkään. Perustelin tätä yön yli nukkumista kahdella tavalla.

Kiuru kertoo todenneensa, että ensin pitäisi saada virka-arvio, miten soten jatkokäsittelyssä edetään ja kuulla myös puhemiesneuvoston evästys asiaan, koska sitä varten puheenjohtaja ja virkamies oli kutsuttu puhemiesneuvostoon.

Valiokuntaneuvos oli poistunut puhemiesneuvostoon vähän ennen Kiurua.

Puheenjohtaja Kiurun vetoomuksista huolimatta valiokunta kävi äänestämään.

Heikkisen esityksen siitä, että asiantuntijakuulemiset lopetetaan Kiuru sanoo syntyneen noin vartti sen jälkeen, kun virkamiehet olivat poistuneet esittelemästä hallituksen vastineen sisältöä.

– Alle vartissa siis edustaja Heikkinen oli vakuuttunut, että ei tarvitse enää mitään korjata vaan hallituksen vastine riittää siihen, että perustuslakivaliokunnan lausunnon vaatimukset ovat toteutuneet. Ja siltä pohjalta voisi edetä. Olimme siis vasta kuulleet hallituksen antamat nuotit siitä, miten perustuslain vastainen sote-kokonaisuus oli ajateltu hallituksessa korjattavan.

– Suosittelin valiokunnalle, että näin vakavassa asiassa on syytä toimia harkiten ja kuulla ensin virka-arvio jatkoaskelista. Valiokunnan tulee aivan ensimmäiseksi olla varma, että hallituksen esittämät korjaukset johtavat perustuslain mukaiseen sote-uudistukseen.

Kiuru huomauttaa, että kun perjantaina esitettiin epäily hallituksen vastineen perustuslain vastaisuudesta ja vaadittiin aloittamaan menettely työjärjestyksen 38 pykälän mukaisesti, ehdotuksesta ei kuitenkaan ehditty äänestää, koska kokous menetti päätösvaltaisuutensa. Näin ollen asiasta äänestäminen siirtyi maanantaille.