Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) olisi halunnut suoda virallisen tervehdyksen Venäjän oppositioedustajille, mutta puhemiesneuvostolta ei tullut tähän selkeää tukea. Halla-aho luopui aikeesta. Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän.

Venäläiset oppositiopoliitikot, helmikuussa venäläisessä vankilassa kuolleen Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja ja hiljattain vankilasta suuressa vankienvaihdossa vapautunut Vladimir Kara-Murza vierailivat eduskunnassa perjantaina 6. syyskuuta.

Vierailuun liittyen eduskunnan puhemiesneuvoston pöytäkirjassa on kyseiseltä päivältä seuraava kirjaus:

Asiaan on palattu puhemiesneuvostossa vielä eilen 10. syyskuuta. Myös tuolta päivältä puhemiesneuvoston pöytäkirjassa on asiaan liittyvä kirjaus:

– Lisäksi käytiin keskustelua kansainvälisten vieraiden huomioimisesta täysistunnossa. Keskustelussa viitattiin puhemiesneuvoston 28.2.2024 hyväksymään muistioon Suosionosoitukset ym. täysistunnossa. Muistiossa todetaan, että puhemies huomioi istunnossa lehterillä olevan toisen valtion päämiehen/ puhemiehen/ varapuhemiehen.”

Muistioon ja siihen mitä se sanoo esimerkiksi suosionosoituksista, voi tutustua tästä linkistä.

MIKSI sitten asiaan on palattu vielä tällä viikolla?

Syy on se, mitä lopulta tapahtui eduskunnassa viime perjantaina, kun Navalnaja ja Vladimir Kara-Murza olivat täysistuntosalin lehtereillä paikalla.

Käsittelyssä oli lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Tätä käsiteltäessä puheenvuoron sai muun muassa SDP:n kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.).

Kiljusen repliikki löytyy eduskunnan täysistunnon pöytäkirjoista. Hän sanoi seuraavasti:

”Arvoisa puhemies! Tämä vaalirahoitusta koskeva aloite, mikä tässä on kuultu, on minusta paikallaan, ja sitä kannattaa huolella miettiä. On väärin, että ehdokkaat ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa vain tämän rahoitustuen vuoksi, ja siinä on hyvä olla katto.

Täällä me puhumme demokratiasta ja vaalirahoituksesta. Tänä päivänä olemme puhuneet paljon demokratiasta tässä talossa. Meillä on maita ja aivan naapurissamme on maa, jossa ei tätä ongelmaa ole, jossa yksinkertaisesti ei ole vapaita vaaleja, joissa on vapaasti olevia ehdokkaita.

Meillä on poikkeuksellinen hetki juuri nyt, ja haluan siihen kiinnittää huomiota: Meillä on lehterillä Julija Navalnaja ja Vladimir Kara-Murza. [Suosionosoituksia] Molemmat ovat Venäjän opposition ja Venäjän demokraattisten voimien keskeisiä edustajia, ja minusta on arvokasta… – Kiitos näistä aplodeista, ja kiitos siitä, että saatoin sanoa nämä sanat. – Me tuemme heitä absoluuttisesti siinä työssä, mitä he tekevät demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseksi tuohon meidän naapuriimme. Se on myöskin meille eksistenssikysymys, ja sen takia täysi solidaarisuus ja tuki heille. [Timo Heinonen: Slava Ukraini!] – Slava demokratitšeskoi Rossii tože.”

Käytännössä siis Kiljunen tuli esittäneeksi tervehdyksen venäläisille vieraille tai ainakin näin asiaa on tulkittu.

PUHEMIES Jussi Halla-aho (ps.) kertoo Demokraatille esittäneensä perjantaina itse puhemiesneuvostolle, että traditiosta (jossa tervehditään vain päämiestä tai puhemiehiä) poikettaisiin ja myös Navalnajaa ja Kara-Murzaa tervehdittäisiin.

Halla-aho kuvaa Navalnajan ja Kara-Murzan vierailua erikoislaatuiseksi ja uniikiksi.

– Ja uniikkeihin tilanteisiin voi yrittää etsiä uniikkeja ratkaisuja, hän sanoo.

Halla-aho toteaa, että hänellä olisi myös ollut mahdollisuus omalla päätöksellään harkintansa mukaan esittää tervehdys.

– Mutta oma linjani on se, että silloin kun poiketaan vallitsevista tavoista, siihen tarvitaan laaja yhteinen näkemys. Ja koska tätä esitystä vastustettiin voimakkaasti eräiden oppositioryhmien taholta, katsoin sitten parhaaksi, että emme tähän ryhtyneet. Ikävän tästä tilanteesta toki teki se, että edustaja, joka kuuluu puhemiesneuvostoon, mutta ei ollut läsnä kokouksessa eikä muutenkaan ilmaissut minulle näkemystään, lähti sitten tavallaan tekemään itse puhemiehen töitä salissa ja noteeraamaan näitä vieraita. Se pani ehkä sekä minut että vieraat vähän hankalaan tilanteeseen ja myös koko eduskunnan, Halla-aho sanoo.

Halla-aho toteaa, että vallitseva käytäntö on, että salissa ei osoiteta suosiota muuten kuin puhemiehen esimerkkiä seuraten ja lehtereillä olevia vieraita ei esittele kukaan muu kuin puhemies.

– Esitin tästä asiasta huomautuksen Kiljuselle istunnon jälkeen.

Demokraatin tietojen mukaan ainakin yksi argumentti puhemiesneuvostossa käydyssä keskustelussa vastustaa Halla-ahon esittämää eduskunnan tervehdystä on ollut ilmeisesti se, että tapana ei ole ollut huomioida vastaavia opposition edustajia muistakaan maista. Tähän viittaa myös puhemiesneuvoston pöytäkirjamerkinnät, jossa nostetaan esiin eduskunnan käytänteihin liittyvä muistio.

HALLA-AHO kertoo käyneensä Kiljusen toimintaa läpi tämän kanssa paitsi kahdenvälisesti myös puhemiesneuvostossa eilen. Eilisessä puhemiesneuvoston kokouksessa Kiljunenkin oli paikalla toisin kuin perjantaina.

Halla-ahon mukaan Kiljunen itse nosti asian eilisessä puhemiesneuvostossa esiin ja keskusteluun osallistuivat myös puhemiesneuvoston jäsenet. Halla-aho ei kuitenkaan avaa Kiljusen puheita.

– Hän voi itse täsmällisemmin vastata kysymykseen.

Halla-aho sanoo, että toivon mukaan Kiljunen ottaa hänen huomautuksensa vakavasti.

Halla-aho toteaa, että eduskunnassa on varsin jäykät käyttäytymissäännöt toisin kuin monen muun maan parlamentissa ja esimerkiksi suosionosoituksiin salissa suhtaudutaan hyvin pidättyväisesti ja ne on rajattu tilanteisiin, jossa puhemies esittelee vieraat ja näyttää esimerkkiä, jolloin muut edustajat seuraavat.

Puhemies kommentoi myös puhemiesneuvoston keskustelua muistiosta, jonka mukaan puhemies huomioi istunnossa nimenomaan lehterillä olevan toisen valtion päämiehen, puhemiehen ja varapuhemiehen.

– Tämä omasta mielestäni ainakin selkeytti tilannetta niin, että tähän vallitsevaan käytäntöön suhtaudutaan jyrkästi ja haudanvakavasti ja ehkä jatkossa ei sitten ainakaan kannata tulla minulle esittämään, että noteerattaisiin muita kuin tähän protokollaan kuuluvia henkilöitä, Halla-aho kuittaa.

Onko aiemmin käynyt niin, että olisi noteerattu joitakin muitakin?

– En muista ainakaan omana aikanani, mutta olen tosiaan ollut tässä tehtävässä niin vähän aikaa, että perimätietoni ei kanna kovin kauas. En muista sellaisia tapauksia.

Taannoinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) toivotti tervetulleeksi täysistuntoa seuraamaan Ukrainan Suomen-suurlähettilään Olga Dibrovan, jolle kansanedustaja osoittivat seisaaltaan suosiota.

KUN Venäjän demokraattista oppositiota edustavat Julia Navalnaja ja Vladimir Kara-Murza vierailevat Helsingissä 5.-6. syyskuuta, vierailukutsun oli esittänyt Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen.

Navalnaja ja Kara-Murza tapasivat Suomessa Euroopan neuvoston valtuuskunnan ja ulkoasiainvaliokunnan lisäksi eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon, tasavallan presidentti Alexander Stubbin, pääministeri Petteri Orpon (kok.), ulkoministeri Elina Valtosen (kok.), presidentti Sauli Niinistön ja suomalaisia europarlamentaarikkoja.

Kiljunen sanoo vastaanottaneensa Halla-ahon antaman huomautuksen ja allekirjoittaa, että nimenomaan puhemies säätelee eduskunnassa salityöskentelyä.

– Minä en ollut läsnä siinä puhemiesneuvoston kokouksessa, jossa oli todettu, että heitä ei esitellekään eikä missään tapauksessa sitten myöskään aplodeja tulisi antaa, kun ei esittelyä tapahdu, Kiljunen toteaa viitaten siihen, että hänen perjantainen puheenvuoronsa nostatti eduskunnassa myös suosionosoitukset.

Hän sanoo käyttäneensä tilanteessa asiakohtaan liittyvän puheenvuoron, koska puhuttiin demokratiasta ja vaalirahoituksesta sekä toteaa, että suosionosoitukset syntyivät täysin spontaanisti, kun hän nosti esiin Kara-Murzan ja Navalnajan läsnäolon.

– Harvoin sali on antanut tuollaisia spontaaneja suosionosoituksia koskaan myöskään silloin, kun ne tehdään virallisesti. Se tuli täysin sydämestä kaikki.

KILJUNEN kuitenkin toteaa, että puhemiesneuvostossa oli tehty päätös, että ei olisi pitänyt toimia kuten hän toimi.

– Siinä mielessä minä toimin puhemiesneuvoston päätöksen vastaisesti, jos provosoin ne aplodit.

Olitko tietoinen siitä, että puhemiesneuvostossa oli käyty tällainen keskustelu?

– Sanotaan se sillä tavalla tarkasti ottaen, että en ollut mukana kokouksessa, mutta kun painoin nappia saadakseni vastauspuheenvuoron, minulle annettiin ymmärtää, että on itse asiassa puhemiesneuvostossa kirjattukin, ettei nyt aplodeerata seremoniallisesti. Se oli minulle myöskin spontaani puhe tilanteessa, Kiljunen sanoo.

Puhemiesneuvostossa viime viikon perjantain kokouksessa ei ollut pöytäkirjan mukaan läsnä SDP:n edustajia.

Hän perusteleekin toimintaansa innostuneisuudellaan ja sillä, että hän oli kutsunut vieraat Suomeen ja johtanut vierailua.

Saamansa huomautuksen yksityiskohtiin Kiljunen ei halua mennä. Hän toteaa kunnioittavansa jatkossa sitä, että puhemies määrittää askeleet ja tahdituksen salityöskentelyssä.

– Se on puhemiehen roolitehtävä ja meidän kansanedustajien on syytä seurata sitä.

Kiljunen kiittää myös Halla-ahoa siitä, miten tämä hoiti oppositiopoliitiikkojen vierailua ja kertoo ymmärtävänsä, että puhemies olisi halunnut huomioida vieraat salissa.

– Puhemiesneuvostohan ratkaisi toiselle tavalla. Hänhän on lojaali puhemiesneuvoston päätökselle, mikä on myöskin aivan oikein.

Katsotko itse toimineesi jotenkin väärin tai onko sinulla aihetta pahoitella toimintaa?

– Me olemme puhuneet puhemiehen kanssa tästä. Kyllä, minä myönnän, että tässä tapahtui nyt sitten sellainen spontaani virhe, muodollinen virhe, Kiljunen sanoo mutta lisää olettavansa, että lopputulos on kuitenkin positiivinen sen osalta, miten asia täysistuntosalissa koettiin vieraiden ja kansanedustajien toimesta.

– Mutta onhan se selvä, että se ei mennyt nyt niiden sovittujen sääntöjen mukaan, miten eduskunnassa toimitaan.

Olisiko sinulla ollut mitään sitä vastaan, että puhemies olisi huomioinut heidät (vieraat)?

– Totta kai se olisi ollut aivan loistavaa.

– Jaan yhdessä puhemiehen kanssa tämän harmin, että hän joutui toimimaan niin kuin hän joutui toimimaan. Nyt sitten minun kohdallani, ainakin oletan niin, että puhemiehen huomautus koski enemmän formaalia käyttäytymistä kuin sisällöllistä puolta.