Aloitteen mukaan työeläkeindeksi pitäisi sitoa kokonaan palkkakehitykseen. Suomessa on jo parisenkymmentä vuotta tarkistettu työeläkkeitä niin kutsutulla taitetulla indeksillä, jossa hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkkakehityksen 20 prosenttia.

Eläketurvakeskuksessa ja Telassa ei ole vakuutettu kansalaisaloitteen tekijöiden laskelmista. Eläketurvakeskuksen mukaan aloitteen toteuttamisesta seuraisi se, että eläkerahastot jatkaisivat euromääräistä kasvuaan vuoden 2050 paikkeille, mutta kuluisivat sen jälkeen nopeasti ja loppuisivat 2060-luvulla.

Jos nykyistä työeläkeindeksiä korotettaisiin, eläkemenot kasvaisivat ja myös eläkemaksua pitäisi nostaa, Työeläkevakuuttajat TELA on puolestaan todennut. Jos indeksin korotus rahoitettaisiin eläkerahastoja purkamalla, TELAn mukaan varat loppuisivat vuoteen 2067 mennessä. Tällöin eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan tai eläkemaksuja korottamaan reilusti.

– Kansainvälisessä vertailussa Suomen eläkejärjestelmä on yksi maailman kestävimpiä. Sen toisena puolena on ollut se, että eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy, Kiljunen totesi luovuttaessaan kansalaisaloiteen eduskunnan puhemiehelle Maria Lohelalle tänään eduskunnassa.

Kiljunen totesi eläkemenojen kaksinkertaistuneen 20 vuoden aikan ja eläkerahastojen karttuma on puolestaan viisinkertaistunut.

– Erikoisinta koko tässä järjestelmässä on se, että näihin rahastoihin ei ole koskaan yhtä vuotta lukuun ottamatta nettona koskettu. Sieltä ei ole edes niiden tuottoja käytetty eläkkeisiin koko 20 vuoden aikana paitsi yhtenä vuotena. Jokaikinen vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Kansalaisaloitteella haluamme korostaa, että nyt on aika korjata asetelma, palauttaa palkkaindeksi.

Kiljusen mukaan kaikki kansalaisaloitetta varten tehdyt laskelmat osoittavat, että toimenpiteeseen on varaa.

– Tässä on turhaan nostettu nyt keskustelu siitä, että tässä olisi sukupolvet toisiaan vastaan. Tämä ei ole nuoria vastaan. Jos tässä nuorten tuleva eläketurva vaarantuu, tätä ei voi viedä läpi. Mutta kaikki ne faktat, mitkä meillä on sekä menneestä että tulevasta kehityksestä, osoittavat, että se on itse asiassa nuorten pelastus, jos palkkaindeksi tulisi. He saisivat työpaikkoja, eläketurva kohenisi yhteiskunnassa ja tätä kautta hyvinvointi kohenisi tässä maassa. Verotulojakin tulisi lisää.

Puhemies Maria Lohela totesi Kimmo Kiljuselle, että on kiva olla tilanteessa ja kansalaisaloite on historiallinen, koska se muun muassa on niin monen mielenkiintoiseksi kokema asia.

– Olemme halunneet voimakkaasti korostaa, että kun eduskunta asian käsittelee, se pitäytyisi faktoihin. Meillähän on paljon arvailuja, tehty ennusteita ja ennustuksia, tulevaisuuteen katsottu, Kiljunen sanoi.

Yksi vireillepanijoista, Eeva Kainulainen sanoo Demokraatille, että kansalaisaloitteen tekijätkin ovat käyttäneet omissa laskelmissaan Eläketurvakeskuksen, Telan ja Tilastokeskuksen tietoja.

– Se on se keskeinen kysymys, miten voidaan ennustaa 50 vuoden päähän. Mitkään ennusteet eivät lähde siitä, että niin pitkän ajan päähän tiedettäisiin. Mehän olemme kuolleet jo silloin. Nyt meidän laskelmien mukaan rahat riittävät.

Kolmas vireillepanija Heikki Ranki on vastannut statistiikasta kansalaisaloitetta varten.

– Me emme ole tehneet mitään laskelmia, vaan ne ovat Eläketurvakeskuksen laskelmia. 2065 olisi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan eläkevarat käytetty, jos niitä käytettäisiin eläkkeiden maksuun, mutta kun katsotaan, että vuonna 2045, kun me olemme kuolleet, silloin on vielä enemmän rahaa kuin tänä päivänä eläkerahastoissa. Ja me jätämme sen rahaston nuorille niin se meitä ihmetyttää, miten nuoret voivat sanoa, että me syömme heidän leipänsä, kun me jätämme heille enemmän rahaa kuin sitä on tänä päivänä, Ranki sanoo.

Paikalla eduskunnassa oli myös kansalaisaloitteen allekirjoittanut Josa Jäntti.

– Ennustamisesta vielä sen verran, että kuka olisi uskaltanut 1970-luvun alussa sanoa, että ei ole SYPpiä ei KOPpia, ei Hankkijaa, ei Elantoa. Ihmiset kävelevät puhelin kourassa ja räpläävät ratikassa kaikenlaisia laitteita. Jos joku olisi sen sanonut, että KOPpia, SYPpiä ja Pohjolaa ei ole, hänet olisi pantu valvontapistemiesten toimesta jonnekin muualle, hän sanoo.